Harvesting

Pari päivää on ollut ihanan valkoista. Pulkat on taas kaivettu kesäsäilöstä esiin ja eilen tein talven ensimmäiset lumityöt. Tai oikeastaan tämän ja edellistalven ensimmäiset, koska viime talvena käsi oli kipisissä, enkä pystynyt edes lapioimaan lunta. Kevyen pakkaslumen kolaaminen onnistui nyt, mutta painavamman lumen taidan jättää suosiolla miehelle.

Käsi on nyt todettu pysyvästi vammautuneeksi, liikkuvuus on jotain 90-110 asteen välillä eli käytännössä ei mitään. Vielä odottelen lääkärinlausuntoa ja sitten pääsen taistelemaan vakuutusyhtiön kanssa korvaussummista.

Neuleita on syksyn mittaan valmistunut, mutta suurin osa niistä on jäänyt viimeistelemättä. Puuttuu kuminauhaa, nappeja, vetoketjua ja langanpäät on jääneet roikkumaan. Kuvaaminen tai bloggaaminen ei ole oikein kiinnostanut. Tässä viimeisin ja kiireellisin (paita on kesäkuulta) läjä:




















Menninkäinen-haalari, raidalliset villahousut ja tummansininen puuvillapaita



Tämä bolerokin valmistui jo kesäkuun lopussa, mutta langanpäät on edelleen odottelemassa ensi kesää..





















Eikä tämä kuvakaan ole kovin huoliteltu. Poika päiväunille, pipo päähän ja pari kertaa räps omasta päästä. Sitten valitaan se kuva, jossa päätä näkyy eniten. Hiukset kampaamatta, mutta hampaat on sentään pesty.




























Malli: Lina
Lanka: Novita Wool, hieman yli kerä
Puikot: 3,5 mm


Matkaneuleena (syyslomalla Kreetalla, hyvää ruokaa ja aurinkoa jne.) oli meren ja hiekan väreihin nätisti mätsäävä lahjuslanka, mallina Jaywalker. Jälkeläinen esti melko tehokkaasti neulomisen lentokoneessa ja perillä oli muutakin tekemistä. Muutama kerros sentään syntyi uima-altaalla.






















Ja lopuksi todiste, että neulojan lapsella on nyt toiset sopivat lapaset. Miten lapsi voikin kasvaa niin nopeasti!




















Malli: oma
Lanka: Wool tummansininen ja vaaleansininen
Puikot: 2,25 mm


Nyt joululahjaneuleita jatkamaan..

Kivapäivä

Eilen oli kivapäivä. Kivapäivänä on värjätty lankaa hyvässä seurassa, tavattu lapsen kummisetä
vaimoineen ja saatu postissa suklaata (kolme levyä korvauksena viallisesta mustikkasuklaasta).

Kattilaan pääsi Nalle-lankaa, jota paikallinen Tokmanni myi kolme kerää kympillä. Puolitin 150 gramman kerät. Vasemmalta sipulin jälkiväri, sipuli, samettijalka (liemessä n. 1/8 etikkaa).

Aaron siilipiponkin sain vihdoin ja viimein kuvattua. Ohje on kirjoitettu jo kesällä n. 1-vuotiaalle, vielä pitäisi kokeilla isompia kokoja ja säätää päälaen kavennuksia. Oon vaan nyt ollut niin saamaton..

Syksyn tuoksua

Blogin päivittäminen on ollut hieman tauolla, koska elämässä on taas vaihteeksi ollut suruja. Ei niinkään itsellä, mutta läheisillä ihmisillä. Rukki on ollut pahojen päivien pelastus, huomattavasti suklaata terveellisempi vaihtoehto.

Sateisten päivien jälkeen on ollut ihana mennä aamulla Aaron kanssa metsään. Aaro syö mustikoita ja ihmettelee kaatuneita puita ja osoittelee kaikki sienet tateiksi. Minä olen kerännyt samettijalkoja tai vain nauttinut metsän rauhasta.

Vasemmalta: Samettijalka x 2, samettijalan jälkiväri, samettijalka etikalla ja sen jälkiväri. Lankoina Nalle ja Florica, viimeisessä Stepin aloeveralanka (heitetty veteen puoli tuntia myöhässä ja rutikuivana, hyvin imi väriä silti)




















Punasipulia ja sen jälkiväriä, lankana Nalle ja vaalein vyyhti Pirtin karstalankaa naapuriin

Alennusmyynnistä ostin vanhaa Nalle-lankaa kasvivärjäystä varten. Ja sukkiahan näistä pitäisi tulla -kaikkien lankasnobien kauhistukseksi. ;P Pahoitin tässä eräänä päivänä mieleni erään ihmisen (toivottavasti ajattelemattomasta kommentista), ei kuulemma edes vilkaise näihin lankoihin päin. Voi, voi, meillä ei vain ole varaa neuloa käyttösukkia monen kympin sukkalangoista. Nalle on sitä paitsi kestänyt minulla hyvin käytössä, juuri sain reiät vuonna 90-luvun puolivälissä neulottuihin palmikkosukkiin. En sentään parsinut.

Rukin sain sukkapalkalla. Nyt on lopulta molemmat sukat tehty, kuukausi meni näitä neuloessa.





















Malli: Perussukat miehelle, koko 43 Lanka: Novita Marjaretki mustikka, vajaa 100 g kerä Puikot: 30 cm minipyöröt 2,5 mm



Ja sitten koivet kattoa kohti..




























Malli: Polvisukat naiselle, koko n. 38 Lanka: Nalle Four Seasons Kevät, himpun verran vajaa 150 g Puikoit: 30 cm minipyöröt 2,5 mm

Loppukesän suurempi neuleprojekti on ollut neuletakki Aarolle. Värjäsin siihen kaikki langat kasviväreillä. Sopiva ohje oli jo aiemmin katsottuna Garnstudion sivuilla. Aloitin ensiksi neulomaan isommalla koolla, senttikokojen mukaan. Se meni purkuun, koska siitä olisi ollut mallia esikoululainen. Alaosa on punasipulilla värjättyä ja kaarrokkeessa on punasipulin jälkiväriä, lupiinia, jäkälää ja limanuljaskaa. Takki on ollut paljon käytössä, kauppareissuilla ja muutenkin. Pariksi neuloin villahousut erittäin ei-yhteensopivin värein, kuminauha uupuu vielä. Ja nyt on puikoilla ihan kunnon villahaalari talvea varten, lankana loppukesällä hamstrattu vihreä Wool.

Malli: Garnstudio, koko 74/80, pojalla pituutta 83 cm ja ikää 1½ v.
Lanka: Novita Florica kasvivärjätty
Puikot: 2,5 mm


























































Kasvimaalta löytyi tällainen kummajainen, kaksi toisiinsa kietoutunutta porkkanaa. Rakastavaiset?

Mignon

Ei se vielä suju kuin kehruuvalssi. Mutta rukki on, ja se on vanha ja kaunis. Mies teki pikaisesti puuttuville osille korvikkeet, hienommin viimeistellyt saan sitten ajan kanssa.

Kuvat on pikaisesti näpsäisty, pahoittelen huonoa laatua, mutta ei todellakaan ollut aikaa parin tunnin kuvaussessioihin. Pienempi mies esitti liian äänekkäitä vastalauseita alakerrasta, joten äidin oli mentävä. Kuvassa ensimmäinen kokeilu, valkoinen on hahtuvalankaa ja turkoosinsininen villatopsista. Eilisiltana opeteltuja. Hahtuvalangalla oli hyvä opetella polkemista ja käsien käyttöä. Vaikka aluksi tuntui mahdottoman vaikealta, niin aika nopeasti tuon oppi, ei se nyt niin kovin erilaista ollut värttinään verrattuna. Helpompaa jopa, kun ei tarvinnut huolehtia värttinän pyörimisestä ja langan kerimisestä varren ympärille.

Rukki on vanha, ilmeisesti Kiikan rukkeja. Vähän käytetty, mutta säilytyksessä osia oli kadonnut ja jotkut osat vähän pehmenneet. Rulla puuttui, mutta kätevä mies tekaisi sen minulle autotallissa käväistessään.

Mutta ihana se on, sanoinko jo miten ihana! Ja kaunis kuin mikä. Sillä ei ole vielä nimeä, Sylvi(a) sopisi, koska sain sen Sylvin päivänä. Miehen veljen vaimon mummon vanha rukki.





















Tässä näkyy rullankorvike ja eilen illalla kehrättyä lankaa. Ensimmäisiä siis. Tänään Aaron päiväunien aikaan sain jo kehrättyä ja kerrattua pienen nöttösen samaa vihreää.

Vettä ja villiksiä

Viikon alku oltiin miehen kotipaikkakunnalla. Reissuun mahtui apen kesämökin rakentamisen lisäksi myös tutustumista paikallisnähtävyyteen. Matka taittui mukavasti laivalla, vaikka se hieman totiseksi pikkumiehen vetikin..

Pirtissä oli kolme rukkia, kaikki käyttämättömänä ja ainakin kaksi niistä oli rikki. Enempää en ennättänyt tutkia, sillä miehelle tuli yhtäkkiä kiire saada minut ulos pirtistä. Liekö pelännyt meidän jäävän loppupäiväksi sinne..

Rannalla loppuaika kului mukavasti laivaa odotellessa. Rantahiekassa oli mukava leikkiä.



















Lopulta tuli uni ja nälkä. Onneksi äiti oli varautunut helpolla matkaeväällä.




















Automatkojen ja Aaron päiväunien (kiitettävät kaksi ja puoli tuntia!) aikana neuletakki valmistui nopeasti. Lankana pääosin Novitan Florica, puikot 2,5 mm tai 3 mm ja malli Garnstudion kaarrokeneuletakki.





















Kirjoneulekaarrokkeen värit ovat ihanan harmoniset. Kaikki kasvivärjättyjä, takaa vasemmalta punasipulin jälkiväri, punasipuli ja lupiini. Edessä vasemmalta jäkälä ja limanuljaska. Kaikissa alunapuretus, takarivin langat Novitan Floricaa ja edessä Pirtin Kehräämön ohutta kampalankaa.





















Välipalaneuleena tein uudesta Novitan Purosta pienenpienet villavaippahousut. Niitä en tietenkään päässyt testaamaan, mutta lanoliinituksen jälkeen housut vaikuttaisivat sopivan tehtäväänsä mainiosti. Lanka on tunnultaan todella samantapaista kuin Novitan Aino tai Twilleys of Stamfordin Freedom Spirit (myy mm. Priima). Värit vaihtuvat melko tiheästi, mutta pienissä vastasyntyneen villahousuissa raidoista tulee silti meko leveitä. Yhdestä kerästä sain neulottua yhdet pitkälahkeiset nb-kokoiset villikset. Isompiin pitkälahkeisiin tarvitaan kaksi kerää, mutta ehkä lyhytlahkeisiin s-kokoisiin riittäisi vielä yksi kerä.






















































Malli:Villavaippahousut, oma malli
Lanka: Novita Puro Ruska 38 g
Puikot: 4,5 mm pyöröpuikot 40 cm ja 30 cm

Violariumin kesäkilpailu

Käsityöterapeuttiystäväni vinkkasi, että ristipistokauppa Violariumin blogissa on meneillään kesäkilpailu, käykääpä katsomassa.


Ensi kerralla sitten villavaippahousuja ja keskeneräisiä neuleita.

Neuleita kasvivärjätyistä

Pari viime päivää olen ollut tekemisissä villan kanssa, tosin mineraalisellaisen. Ja se kutittaa aivan kamalasti - sen olin autuaasti unohtanut muutamassa vuodessa. Mökkiraksamatkoilla sain jopa neulottua hieman autossa, koska Aaro oli mummolassa hoidossa.

Ensiksi takki Aarolle kasvivärjätyistä Floricoista. Kertaalleen jo neuloin takkia tähän asti, mutta purki tuli, vaikka tiheys täsmäsi. Katsoin Garnstudion ohjeesta mitat vain sentteinä -Aaron (1v 4 kk) koko 86 cm vastasi ohjeessa 2-3 v. Oli tulossa hieman liian iso neuletakki... Tulossa kuitenkin kaarroketta ja kirjoneuletta tylsän sileän jälkeen.

Sain vihdoin ja viimein aloitettua sukat itselle Sock Innovation-kirjasta. Mallina Bex ja lankana itse lupiinin kukilla värjätty Trekking.



















Ja nyt täytyy lopettaa, Tuho iski jo ja sai aikaiseksi miehen työläppärin näyttöön kivan lommon. KnitPicksin puikkomitta on vaarallinen ase -Finnairille tiedoksi!