1.12.05

Miks hää neulloop lankoloita?

Haaste Ninniltä:

Mitä neulominen antaa minulle ja mitä hyvää se on tuonut elämääni?

Koulussa opin, että olen huono käsitöissä. Vasuri. Opin myös sen, että olen hyvä kaikessa muussa, paitsi tietysti musiikissa. Yläaste tappoi lopunkin innon tehdä seikkailuretkiä äidin kangas- ja lankavarastoon.
Lukiossa löysin puikot ja opettelin äidin avustuksella neulomaan oikeasti. Opettelin kääntämään ohjeet mielessäni ja sain jopa neulottua reiättömiä sukkia ja lapasia, kun sain valita tarpeeksi pienet sukkapuikot. Koulukäsityö melkein tappoi innostukseni käsitöihin, mutta onneksi kotoa löytyi liian intohimoinen harrastaja, joten vieraantumista käsitöistä ei päässyt tapahtumaan.
Voisi ajatella, että inhoni koulua ja kaikkea arvostelua ja paremmuusjärjestykseen laittamista ja ainaista vertailua kohtaan sai minut valitsemaan nykyisen ammattini. Minä ajattelen, että asioita voi tehdä vain siksi, että se on hauskaa!
Siksi minä neulon. Vain itselleni. Siksi, että se on hauskaa. Minusta on ihana tunnustella erilaisia lankoja, ihailla niiden värejä ja kuvitella, miltä valmis neule voisi näyttää (tosin kuvitelmista tulee harvoin valmista neuletta, mutta väliäkös sillä).
Toki neulon myös ihan tarkoituksenmukaisia neuleita. Minusta on mukava antaa lahjoja, vaikka usein nekin jäävät suunnitteluasteelle: "XX varmasti pitäisi tuosta. Tuo sopisi XX:lle tosi hyvin". Pidän ehkä enemmän suunnittelusta ja kuvittelusta mistä lahjansaaja pitäisi, kuin itse lahjomisesta. Toisaalta on ihanaa saada hyvä mieli siitä, kun on ilahduttanut toista. Tuntee itsensä tärkeäksi toiselle ihmiselle ja samalla voi osoittaa, että toinen ihminen on tärkeä.
Vielä on liian vähän lunta lumienkeleihin.

1 kommentti:

  1. Meillä on noin 42 cm lunta. Ja koulu oli suljettu tänään! Mikä tuuri: olisinpa ollut töissä =)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!