Miten tässä taas..

Miten tässä taas näin kävi?


















Vasemmalla Pelagia-neuletakki valkoisesta Tennessestä
Ylhäällä valkoinen virkattu huivi Koukussa-kirjasta, lankana Novitan Sofia
Keskellä vaaleanpunainen pipontekele Garnstudion Alpacasta, ohje omassa päässä ja vähän jo paperillakin, sen alla beige suikale neuletakkia varten, lankana Novitan Olivia. Alinna vaaleanvihreä huivi Novitan Bambusta. Kesken on lisäksi eräskin tammikuussa aloitettu pitsineuletakki, jota pitää vähän modifioida. Eli purkaa ja neuloa uudelleen. Ei just nyt nappaa!


Keskeneräisten töiden määrä kasvoi viikonloppuna kolmella. Ensiksi innostuin kokeilemaan kaunista lehdykkäkuviota. Seuraavaksi havahduin siihen, että koulut loppuvat ensi lauantaina, eikä mekon pariksi suunnittelemani neuletakki todennäköisesti ennätä valmistua ajoissa. Miksi minä en ikinä opi, että töissä kevät on aina kiireistä aikaa, eikä silloin voi kuvitella ennättävänsä tai jaksavansa neuloa mitään suurempaa! Sen sijaan, että olisin yrittänyt väkertää pitsineuletakkia hampaat irvessä ja ranteet tulessa, päätin virkata itselleni huivin. Koukussa-kirjassa mainostettiin huivin valmistuvan yhdessä illassa ja mikä parasta, huivi aloitettiin yläreunasta eli ainakin teoriassa sen pitäisi valmistua koko ajan nopeammin. Eli virkkausplääh ja työn keskeneräiseksi jääminen pitäisi olla melko epätodennäköistä!

Paitsi että Pirren kanssa juteltuani aloin neuloa Garnstudion vaaleanpunaisesta Alpacasta solmupipoa. Ja sen jälkeen ehkä toista. Ja ehkä vielä kolmattakin...

Siis onhan tässä vielä aikaa lauantaihin, ei mitään kiirettä...

:D