7.5.08

Kun omat käsityöt ei edisty, niin aina voi esitellä äidin kättenjälkiä, vai?


Aaro Väinö Pietarin ristiäisistä on vierähtänyt jo yli kaksi viikkoa, joten lienee aika esitellä kastemekko. Se on äidin neuloma, vuodelta 1978. Ja aivan oikein, minun perujani. Mekossa on kastettu myös pikkuveljeni ja muutama serkkulapsi.






















































(Kuva-arvoitus: Mikä pilkistää uunin päältä? Vinkkinä, että se on enemmän Jannen heiniä meidän taloudessa)



Äiti pääsi yllättämään pahan kerran. Tosin kuulemma muutaman kerran oli viimeisen kolmen kuukauden ajan hyppinyt sohvalta ylös oven käydessä. Ei saatu vihiä tämän valmistumisesta.. Kaunis se on, luonnossa vielä kauniimpi kuin kuvassa. Enkelin siivissä on kimaltavaa lankaa.




























Todellinen syy, miksi viimein bloggasin ja kuvasin neuleita, on tämä neuletakki. Se kävi pieneksi, ennen kuin ennätin kuvata sen. Ennätti se sentään muutaman kerran olla pojan päällä..





















Lanka: Sirdar Snuggly DK, 50 grammaa vaaleansinistä, luonnonvalkoista ja beigeä
Malli: Moda ??/??
Puikot: 3,5 mm?


Onneksi tämä takki sentään mahtuu vielä. Hihoja saa jopa kääriä..





















Lanka: Sublime Baby Cashmere Merino Silk DK
Malli: SK ??/??
Puikot: 4?



Ja kyllä, täällä neulotaan edelleen. Valmistunut on lähinnä vain epämääräinen kasa pieniä sukkia ja lapasia, yhdet käyttökelvottomat vihreä-ruskeat Saartjesit (pysyi jalassa jopa 5 min.. ) ja yksi Novitan ohjeen mukaan tehty juutalaisten kipaa muistuttava vauvan hattu. No, peittyhän sillä melkein korvat, mutta Aaron ilme oli aika kärsivä. Ei hätää kulta, äiti neuloo uuden, kunhan maltat nukkua.. :D

Kesäkuussa on Jannen veljen häät, joten huivia pukkaa.. tietenkin! Eri asia valmistuuko, vai tyydynkö johonkin entiseen huiviin. Puikoilla siis Flower Basket Shawl ja lankana kaksinkertainen Merinosilk. Alempana kuvassa on Novitan Bambulangasta valmistumassa pikkuperijälle palmikkohuppari, niihin samaisiin häihin. Ja Pirreltä ostettu puikkomittari, jossa on insinööritermein ilmaistuna integroitu neuletiheyden mittari.





















Kirjojakin tuli osteltua joskus tammikuussa ja ne suvaitsivat lopulta saapua huhtikuun lopulla. Ei sillä, että näistä olisin mitään ennättänyt neuloa..



















Ja koska ihan totta kuvittelen vielä tämän kaiken lisäksi ennättäväni neuloa muutamat kirjoneulelapaset, liityin Haavisto KAL:iin. Haaviston lapasia varten on perustettu myös oma Flickr-ryhmä.

12 kommenttia:

  1. Anonyymi7.5.08

    Heh, Pitäs tietää, mikä kuvassa on - meillä oli samanlainen lapsuudenkodissa - mutta nyt ei kyllä yhtään välähdä. Jokin survin?? Valmistettu katajasta?

    -Minna

    VastaaPoista
  2. Anonyymi8.5.08

    Ettei olis se väline -oikeaa nimeä en muista - jota käytetään leipätaikinan sekoittamisessa? Ainakin kotikotona äiti tuommosta käytti aikoinaan siinä tarkoituksessa.

    Katja

    VastaaPoista
  3. Mummollakin on tuollainen ja kauan olen miettinyt, mikä se on. Jos nyt selviäisi.

    VastaaPoista
  4. Mummolla oli ruuanlaitossa tuollaisia. Muistan että hän olisi hämentänyt riisipuuroa, muistikulta voi kyllä pettää:)

    VastaaPoista
  5. Taitaapi olla taikinamäntä(ainakin niin sitä on suvussani kutsuttu), eli leipätaikina on tuolla seattu/"tehty".

    VastaaPoista
  6. Anonyymi8.5.08

    Hierrin vai hierin ... joka tapauksessa sellainen katajasta tehty leipätaikinan juuren sekoittamisessa käytettävä "härveli" ;)

    Älyttömän kaunis kastemekko!!!!
    t. Aikku

    VastaaPoista
  7. Eipä ihme, että olet innostunut ja taitava käsitöissä, kun äitisikin on noin taitava. Kastemekko on tosi kaunia ja taulu ihana, nostalginen. Ihan ,kun mekko kulkee suvussa. Meidän suvuss kulkee kastemekko, joka on eka kerran ollut enoni kastemekkona vuonna 1920.siihen on kirjailtu kaikkien kastettujen nimet ja vuosiluvutmm seijasisko-58 .Viimeksi sillä on kastettu siskoni lapsenlapsi Eemil kaksi vuotta sitten
    Katselin myös aiemmissa postauksistaa Aaron kuvia. Ihana pulloposkinen poika. Olen iloinen puolestanne!

    VastaaPoista
  8. Hierinhän eli häkrinhän se uunilta kurkistaa ja on näreestä tehty. Hierimellä on helppo sekottaa jauhot isompaan nestemäärään leipää tehdessä. Millään vatkaimella ei saa niin helposti tasaista taikinaa nopeasti kuin hierimellä ja ei rasita käsiä niin kuin vatkaaminen, siinä vain pyöritetään kämmenten välissä. Monet taikinat olen hierimellä sekoittanut.

    VastaaPoista
  9. Minä olen kuullut tuolle "vehkeelle" sellaisen nimen kuin härkin. :)

    VastaaPoista
  10. Hiertimeksi meillä tuota kutsutaan ja leipätaikinan teossa sitä tarvitaan. Kapineelle taitaa olla muitakin nimiä eri murteissa!

    Unohtui muuten mainita, että taulu on ristipistoilla tehty.

    VastaaPoista
  11. Hei! Opiskelen Joensuun yliopistossa käsityötiedettä ja olen tekemässä pro gradu –tutkielmaa neuleblogeista. Kysely on tarkoitettu henkilöille, jotka pitävät neuleblogia. Kyselyyn vastaaminen vie noin 15-20 minuuttia. Kyselyyn voi vastata 26.5.2008 asti. Kyselyllä selvitetään blogien ja bloggaamisen merkitystä käsitöiden tekemiseen sekä neuleblogien verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä. Olisitko ystävällinen ja kävisit tekemässä kyselyn oheisesta linkistä:

    Kyselylomakkeeseen


    Kyselyyn vastaajien kesken arvotaan kolme neuleaiheista palkintoa.

    Ystävällisin terveisin: Katja Vilhunen

    VastaaPoista
  12. Härkin-sanan minäkin sain mieleeni, kun oikein pinnistin. Olen kuullut käytettävän muitakin, mutta en nyt just niitä muista.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!