17.5.13

Toukotöitä

Lankatarhassa on palattu ompeluhuumasta neuleiden pariin. Ompeluhommat ovat siitä mukavia, että niissä valmista syntyy nopeasti. Tosin se tarkoittaa sitä, että kaksoset nukkuvat päiväunensa yhtä aikaa ja että joka tapauksessa saan harraastaa stepaerobiciä ylä- ja alakerran välillä. Neuleet valmistuivat hitaammin, mutta koska ne lojuvat kotoisasti sohvalla, on helppo neuloa silmukka tai kaksi silloin kun ennättää. 

Toukokuisten SSH-sukkien testineulonta saa nyt jäädä pariksi päiväksi odottamaan, koska huomasin, että muskari loppuu pian. Muskarin opesta on tullut meidän lapsille tärkeä ja hänen lopettaessa ajattelin lahjoa häntä vähän isommin. Tulossa on alpakkainen Leftie saajan lempiväreissä. 

Puikoilla olisi myös sukat käsinkehrätystä, Dreambird alpakasta ja Noron sukkalangasta ja marinoitumassa Featherweight Cardigan ja Irish Diamond Shawl ja yksi puuvillainen
Pamuya. Ja näköjään itselle lapaset ensi talveksi. Jotta olisihan noita...

Olenkohan minä ainoa, jolla on ristiriitainen olo blogien mainostamisesta? Siis näistä yhteistyökumppanien arpajaisista ja piilomainonnasta? Vai olenko minä vain jokin muinaisjäänne? Ensi keväänä blogi täyttää kymmenen vuotta. Silloin luvassa arpajaiset, mutta silloinkin ihan itse ostetuilla palkinnoilla.

Tässä nyt olisi linkki blogiin, joka arpoo Novitan kanssa tarpeet virkattuun mattoon. Kun kerta osallistuminen vaati FB-tykkäystä tai linkkaamista. Että jos se blogin ainoa lukija haluaa käydä katsomassa? ;)


4 kommenttia:

  1. Et oo ainoa joka kummastelee blogien kaupallistumista. Minä myös.

    Tosi hauskan kuvan olet blogi-kuvaksi (tuohon ylös siis) tehnyt!

    VastaaPoista
  2. Täällä kans yks muinaisjäänne ihmettelee blogien kaupallistumista. Vuosia olen myös nykyistä ja edellistä blogia kirjoitellut, ja olen oikeastaan vähän onnellinen ettei omani ole niin suosittu, että olisi alettu kosiskelemaan ties mihin yhteistöihin;). Varmaan kiusaus on suuri, kun isosta firmasta lähestytään...

    VastaaPoista
  3. Olen huomannut saman ilmiön ja joissain kohden tuntuu, että blogi ei ole enää niin kovin kotikutoinen ja riippumaton. Tykkäsin tosi paljon mm. Hellapoliisin blogista, kun sieltä löytyi helppoja, nopeita ja herkullisia ruokaohjeita lähikaupan aineksilla kiireisille lapsiperheen äideille. Ruoat myös maistuivat perheen pienimmille. Yhtäkkiä ohjeisiin alkoi ilmaantua ainesosia ja tuotteita, joista en ollut ikinä kuullutkaan ja muutenkin blogin ulkoasu ja tyyli muuttui täysin. Tietenkin ymmärrän, että nälkä kasvaa syödessä bloggaajallakin :) ja mikä sen hienompaa kuin että harrastuksesta tulee ammatti! Toki olen iloinen Hellapoliisin menestyksestä ja yksi hänen keittokirjakin hyllystä löytyy. Mutta blogiin en ole eksynyt enää aikoihin.

    VastaaPoista
  4. Minulle tulee blogeihin "piilotetuista" mainoksista sellainen puhelinmyynti-fiilis. On varmasti kätevä keino ansaita hieman lisätienestejä ja saada kivoja tuotteita "ilmaiseksi", mutta minulla tökkii. Eihän tämä neulepuolella onneksi vielä ole kovin suuresti näkynyt, mutta ruoka- lastenvaate- ja ompelupuolella kylläkin. Muoti- tai sisustusblogeja en edes seuraa. Neulepuolella ehkä hehkutetaan pieniä lankakauppoja ja indie-värjäreitä ihan omaksi ja muiden iloksi!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!