Vietin iltapäivän kaupungilla. Nyt omistan virallisesti auton, kun kiikutin tänään rahoitusyhtiön lähettämän paperin katsastuskonttoriin. Tai no, auton ja auton, mutta tällaiselle köyhälle openplantulle se on hieno auto! Sen entinen omistaja, sairaanhoitajatar, oli ilmeisesti kyllästynyt temppuilevaan nopeusmittariin ja outoon räminään, mutta minulle auto kelpaa. Eikä minulla olisi hienompaan varaa, kun vähät roponi kulkeutuvat kuin itsestään lankakauppaan... 
Kaupungilla oli markkinat, tosin lankaa ei torilta löytynyt. Jouduinkin sitten suuntaamaan kulkuni torin vierelle Joen Lankaan, josta löytyi alennuksesta Maija-lankaa itselle sormikkaisiin ja vyyhti Kamenaa huiviksi. Verenan jonotin sinnikkäästi Sokoksen kassalla yrmyhuulisten pakkelirouvien välissä. Etummaista rouwaa kiinnosti kovasti saksankielinen teksti (sitähän puhuu vain Sivistyneistö, hmpfh!), mutta olisittepa nähneet rouwan ilmeen, kun hän tajusi, että kyseessä on neulelehti! Siis että joku on niin köyhä, että joutuu tekemään vaatteet itse! Voi niitä raukkoja, jotka eivät pääse osallisiksi burberryistä ja turkeista! Arvatkaapa viänsinkö kassaneitille oekkeen levveesti!
"Elä pie muallaista immeisenä. Puhu helevetin vähä ja tonkase totta joka sanalla" -näinhän sitä neuvottiin kaupuntiin muuttavaa Kivenpyörittäjän kylässä.
Onnea uudelle autolle!! Niin täälläpäin tavataan toivottaa, oli mulle kyllä ihan uus asia. Mutta onnea joka tapauksessa, sitä tarvinnet??
VastaaPoistaPaljon murheettomia kilometrejä toivottaen !
VastaaPoista"Katse" on myös tullut tutuksi... olen tullut siihen tulokseen että suurille ikäluokille (?) neulominen ja ompelu on liian lähellä sitä köyhää lapsuutta jota ei haluta muistaa olleenkaan. Onneksi ajat muuttuvat, laitan toivoni nuorempiin sukupolviin :-D