Ajatuksena oli viettää rauhallinen iltapäivä (kaupassa ja postissa ravaamisen jälkeen) ja korjata parit sanelutarinat, lukaisemalla viikonloppuna blogilistalle suosikkeihin kertyneet blogit ja sitten ehkä neuloakin vielä hieman. Sain kuitenkin äsken sellaisen tekstiviestin, että olo on aika surkea. Kun suljen silmät, niin tunnen putoavani. Pitänee pitää sitten silmät auki. Ensi yön.
Tänä iltana on sitten luvassa ainoastaan aivotonta neulontaa. Ja sitähän minulla riittää:
Vasemmalla hahtuvalapaset, keskellä eilen aloitetut villasukat itselle (lue: hämäysneulontaa isänpäiväreissuksi automatkalle Nilsiään) ja oikealla poncho, joka on ... ... vaiheessa.
Pitäisköhän vaihtaa ammattia ja ryhtyä kokopäivätoimiseksi neulojaksi... Kukahan miut elättäis, jos jäisin kotiin? Oikeastaan voisin kaivautua lankakasaani talviunille. Herättäkää sitten, kun aurinko joskus paistaa risu... eikun lankakasaan. ;D
Tää lähtis nyt neulomaan lapasta!
Oli kyse mistä tahansa niin tsemppiä ja voimia sinulle! Ja kyllä se päivä vielä paistaa. Nimimerkillä kokemusta on.
VastaaPoistaJassoo, ja nyt sitten sinä vuorostasi vierailit Nilsiässä ;). Minä olen kotoisin siitä viereisestä "kaupungista", Juankoskelta, ja aikoinani opiskellut Joensuussa kolme vuotta...Näin on maailma pieni...
VastaaPoista