Enää ei pikkuveljen sormet palele valokuvatessa. Isosisko oli kiltti ja neuloi kynsikkäät vihreäraidallisesta seiskaveikasta. Pikkuveli on kolmisenkymmentä senttiä isosiskoa pidempi, joten kynsikkäät näyttävät isosiskon sormissa päättömiltä sormikkailta. Kyllä ne sormenpäät kuvasta näkyvät, kun oikein jaksaa tihrustaa. (Meillä lämmitettiin eilen uunia, joten sisällä tarkenee oikeasti ilman sormikkaita ja villasukkia)
Nyt pitäisi päättää lähdenkö jumppaan vai naapurin synttäreille (25 vee). Jumppa alkaa puolen tunnin päästä ja joitain pitäisi syödä ennen sitä. Taidan kallistua jumpan puolelle, sillä sen jälkeen ei enää ennätä synttäreille. :D
Sitä paitsi töissä on ollut kaksi viime päivää aika raskaita. Tai no, raskaita ja ihania. Oppilaat on ihania ja mahtavia (sanoo ihminen, joka saa henkinen ikä-testissä tuloksen 18 vuotta..), mutta ristikkäisten suksien selvittely on raskasta. Itsas aamulla opehuoneessa jaettiin yhden open kanssa ihqut oppilaat, siis että kuka vois ottaa kenenkin ihanan riiviön ja tallettaa pulloon. :D
Sitä paitsi töissä on ollut kaksi viime päivää aika raskaita. Tai no, raskaita ja ihania. Oppilaat on ihania ja mahtavia (sanoo ihminen, joka saa henkinen ikä-testissä tuloksen 18 vuotta..), mutta ristikkäisten suksien selvittely on raskasta. Itsas aamulla opehuoneessa jaettiin yhden open kanssa ihqut oppilaat, siis että kuka vois ottaa kenenkin ihanan riiviön ja tallettaa pulloon. :D
Voi miten tuttuja tunteita nuo opehuonetunteet! Mun kaikki ryhmäni ovat onneksi ihania, mitä nyt välillä vähän väsymystään ryöpsähtelevät. Työkaverit käyvät kaikki vuorotellen esittämässä minulle lukujärjestystoiveitaan....Olen tähän mennessä kehottanut anomaan tietsikaltani! Ja lupaan ja vannon, etten enää ikinä valita omasta lukkaristani - nyt olen nähnyt kuinka hankalaa niiden tekeminen on :)
VastaaPoista