Äidille ja tyttärelle

Blogihiljaisuuden aikana valmistui määrätön määrä pieniä neuleita (kuten niitä edellisessä postauksessa esiteltyjä sukkia), mutta nyt tuntuu, etten jokaista myssyä ja lapasta jaksa täällä esitellä. Esitellään vaan niitä uusimpia. Paitsi joululahjaneuleita. 

Tänä vuonna aloitin joululahjaneuleiden teon harvinaisen (lue: riittävän) ajoissa. Heinäkuussa. Jep jep. Tai oikeastaan jo maaliskuussa, kun aloin kehräämään lankaa erääseen lahjaan. Kaksi viime kuukautta olen neulonut vain lahjaneuleita, mutta eilen oli pakko aloittaa jotain itselle. Pipotilanne on surkea ja Me&I:n pinkki trikoopipo alkaa olla hieman liian kesäisen värinen marraskuun harmauteen. Pipoksi valikoituip itkään ihailemani ja simppeli Wurm.arvelin mallin olevan käytännöllinen ja tarpeeksi lämmin tuuliseen leikkipuistoon. Pipossa ei kuitenkaan vielä ole mitään esiteltävää, vain pari hassua kerrosta. 

Mutta onneksi on niitä vanhoja neuleita.. Keväällä innostuin neulomaan Veera Välimäen suunnitteleman Still Light-tunikan Wollmeisen ihanasta 100% merinovillasta. Vaikka neuletiheys oli paljon tiukempi kuin ohjeessa (minulla 29 ja puikot 2,5 mm, ohjeessa 26 ja puikot 3 mm) niin tunikasta tuli silti sopiva tai jopa hieman reilu. Kädentien aukko ja hihat ovat omaan makuun hieman liian leveät, varsinkin kun neuleen paino vetää hiha-aukkoa alaspäin. Kaventelin hihoja neuloessa ohjetta enemmän, koska ne olivat jo ohjeessa hirvittävän leveät.

Ohje: Still light

Lanka: Wollmeise 100% Merino Superwash värissä Flaschenpost, 3,8 kerää kokoon L

Puikot: 2,5 mm, tiheys 29 s/ 10 cm

Ainaoikein on ollut minulle inhokkineulepinta, mutta viime aikoina olen pikkuhiljaa siedättänyt itseäni sillä. Oikeastaan olen alkanut tykätä siitä. Varsinkin käsinkehrätyssä ja raidoittuvassa /kirjavassa tai semi-solidissa neulepinnassa se näyttää kivalta. Vyyhti Wollmeisen WD Die Austeria (=osteri) haki oikeaa mallia ja muotoutui lopulta Martina Behmin suunnittelemaksi Lintilla-huiviksi. Huivi sai nimen Terve, ja kiitos ostereista. Olen tykännyt huivista, lanka on ihanan pehmeää, röyhelöitä ei ole liikaa eikä liian vähän ja huivi on juuri sopivan pituinen. Tällä ohjeella tulee varmasti neulottua lisää!

 Ohje: Lintilla, Martina Behm

Lanka: Wollmeise 100% Merino Superwash värissä WD Die Auster

Puikot: 2,75 mm

Ihana tyttäreni kasvaa huimaa vauhtia ja uusia vaatteita tarvitaan jatkuvasti lisää. Kate Daviesin suunnittelemat Manu ja Mini Manu ovat pyörineet pitkään tehtävien listalla. Oma on vielä lankoina, mutta tyttären takki valmistui elokuussa. Lankana on Wollmeisen Twin, värinä Dornröschen (nimi sopii kuin nenä päähän!) ja nappeina Puputsin Puodin sydänkuvioiset Rakkaus-napit (jotka ovat kestäneet hyvin imeskelyä ja pureskelua..)

 Ohje: Mini Manu

Lanka: Wollmeise Twin, 1 kerä ja toisesta taskut

Puikot: 2,25 mm ja 2,75 mm

 Edellisissä kuvissa vilahtanut mekko ansaitsee myös tulla esitellyksi - on täällä jopa ommeltu jotain! Ohje on Ottobrelta ja kankaat kaapissa rapiat viisi vuotta marinoituneita. Yksinkertaisessa mallissa kankaan kuosi pääsee esille, takana on vetoketju ja vuorina puuvillabatisti.