10.2.15

Siinä missä nuori empi, on vanhassa vara parempi!

Old Romance -neuletakki valmistui, vaikka olihan siinä tikuttamista, sillä tahti oli välillä hurjaa kerros per vuorokausi. Neulomiseen on taas ollut vaikea löytää aikaa. Toisaalta se viisi minuuttia tai vartti päivässä piristää ja on sitä "omaa aikaa", jota on muuten niin hankala saada. Yöimetykset jatkuvat vielä toisella kaksosella, joten illastakaan ei voi kamalasti napata aikaa, jotta saa riittävästi unta.

Mutta onneksi näistä harvoista valmistuvista neuleista tulee ihania ja täydellisiä! Kuvat nyt ovat surkeaa kännykkäkameraräpsyjä. Kamera, vanha pokkari, on rikki (kissa pudotti keittiön tason päältä), eikä uuteen ole varaa. Lankana neuletakissa on Louhittaren Luolan Väinämöinen munakoison värisenä ja pitsiosuudet neuloin itsevärjätystä BFL-sukkalangasta. Väinämöiset ostin Tinttamarellista ja alunperin niitä tuli varaston viimeiset kolme kappaletta ja pyysin Pirreltä lisää varaston täydentyessä. Hyvin palveleva lankakauppias soitteli perään, ja arveli uuden erän olevan selvästi eriväristä, joten pyysin lähettämään viisi (aina voi neuloa huivin tai sukat..) ja että palauttaisin edelliset langat. Langoille tosin löytyi samalta kylältä ottaja ja langat neuloituivat jo puseroksi Iikun toimesta. Eipä tarvinnut siis lähetellä lankoja postissa, kätevää!

Kannatti taas neuloa mallitilkku ja blokata se ja valita koko hartioiden eikä rinnanympäryksen mukaan. Mallitilkussa tiheys ennen pesua oli hieman tiheämpää kuin ohjeessa, mutta kostutus ja venyttely auttoivat oikean tiheyden saavuttamiseen. Puikkokokoa sai tuttuun tapaan pienentää.


Old Romance oli mielenkiintoinen neulottava poikkeavan rakenteensa vuoksi. Ensiksi neulottiin hihojen pitsikaitaleet ja kaitaleiden reunoista poimittiin silmukat hihoja ja takakappaletta varten. Ja samoin sitten etupuolella. Hihojen alasauman silmukoin neulomalla. Sitten loput silmukat laitettiin samalla puikolle ja neulottiin helmaa riittävän pitkään. Minun tapauksessa ohjeen mukainen mitta ei ollut tarpeeksi, joten jatkoin niin kauan kuin kolmatta kerää riitti. Lopuksi neulottiin hihansuun joustimet ja pääntien ja etureunojen joustin. Joustimet neuloin ohjeesta poiketen 1 o kiertäen, 1 n -joustinta, koska mielestäni siitä tulee kauniimpi, mutta kuitenkin hillityn huomaamaton. Ohjeen mukainen pituus kainalosta helmaan oli 47 cm plus parin sentin joustin, mutta omalle neuletakille tuli pituutta reilusti takapuolen yli.

Värivalintaa pohtiessa mietin, miten paljon minulla on neuletakkiin sopivia vaatteita. Arvelin, ettei kovin paljon. Mutta kylläpäs vaan löytyi sopivia asuideoita, ja tästä puuttuvat kokonaan mustat tunikat ja legginssit ja mustat mekot...





5 kommenttia:

  1. Nappisuoritus kertakaikkiaan, ei tosin siltä kissalta joka hajotti kameran :) Tämä tuli kyllä nyt kilpailemaan kärkisijasta, minkä takin neuloisin seuraavaksi kisassa ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Ei kun puikoille vaan!

    VastaaPoista
  3. Tästä kyllä tuli varsin hieno! Väri sopii hienosti vaatekaapin sisältöön =) Mä niin tykkään mun munakoisoista!

    VastaaPoista
  4. Kiitos! Miekin tykkään tästä paljon! Kyl me joskus osataan terveellisesti elää! Seuraavaksi vaikka salaattia? ;)

    VastaaPoista
  5. Hienosti sopii tuo takki eri asukokonaisuuksiin! Ja kiitos tästä informatiivisesta postauksesta. Mullekin kävi kuten ylempänä kommentoineelle, en ole tähän malliin viehättynyt ennekuin näin sinun neuleesi fb:ssa, ja nyt mietin että seuraavan neuletakkini - jonka muuten piti olla uusinta Jojin magnolia cardiganista - voisinkin neuloa tällä mallilla.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!