Langattomia ostoksia

Osasipas olla vaikeaa! Ja kuitenkin loppujen lopuksi päädyin siihen runoon, jonka jo etukäteen olin valinnut. Etsin kuitenkin runoa Jannen serkun rippikorttiin reilun tunnin ajan -turhaan. (Tämänkin ajan olisi voinut käyttää neulesivuilla surffaamiseen..) Lopulta päädyin jatkamaan tutulla ja turvallisella Anna-Mari Kaskinen-linjalla kuin kutsukortissakin.

Hääkutsuun tuli teksti:

Minä sinua rakastan, tiedän sen
Se ei ole vain hetken huumaa
Se on nuotion hehku hiljainen
ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu, kun saapuvat hallayöt
Se ei kuole, kun maassa on routa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt,
Se kestää, on myrsky tai pouta.

Minä sinua rakastan, katsohan,
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.
Joka päivä ne sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet.

(kutsuun mahtui runo tähän asti, mutta runon loppu se vasta kaunista onkin!)

Ja kun kuljemme raskain askelin
ja aika tuo murheita tupaan,
pidän kädestä sinua silloinkin,
yhä rakastaa sinua lupaan.

Minä rakastan sinua silloinkin,
jos ehdimme korkeaan ikään.
Olet edelleen minulle suloisin,
ei hellyyttä sammuta mikään.

Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat
taikka kumaraan selkäsi taipuu.
Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat,
taas polvilleen rakkaus taipuu.

(Anna-Mari Kaskinen)

Ja rippikortiin seuraava runo:

Tahtoisin toivoa sinulle
jotakin oikein hyvää,
enkelinsiipien havinaa
ja iloa, onnea syvää.

Tahtoisin toivoa sinulle,
mitä en itse voi antaa.
Saakoon rakkaus Jumalan
sinua sylissään kantaa.

(Anna-Mari Kaskinen)

Nyt yritän sitten ennättää vielä hieman neuloa. Aamu meni kaupungilla hutkutessa, piti ostaa Jannelle hieman rennommat kesäiset juhlahousut (ei ole niin helppoa kuin luulisi!). Samalla päädyimme ostamaan paidan, koska Janne ei ollut varma omistiko jo lyhythihaisen valkoisen juhlapaidan ja sopiko se päälle. Uusi paita ostetiin -turhaan!

Sitten tarvittiin myös solmio ja kengät. Minäkin ostin itselleni sandaalit, mutta tulin ostaneeksi hieman liian isot kengät
(ja arvaan: pienempää kokoa ei ole enää maanantaina jäljellä!), koska myöjätär vetäisi kenkälaatikon ostostiskille, ennen kuin ennätin tarkistaa kenkien koon. Kaupan ainoa vakituinen hyvä myyjä oli palvelemassa Jannea. Muilta en ole suostunut palvelua saamaan huonon kohtelun takia - ja kovin oli palvelu nihkeää nytkin! Mitäpä tästä opin: odotan vastedeskin sitä hyvännä.... öh.. hyvää miesmyyjää.

Ja vuoden uutinen: kävin Joen Langassa, mutta en ostanut lankaa! Voitteko kuvitella? Menin ihan kiltisti alakertaan satiininauhoja valitsemaan, tosin yläkertaan palatessa tein pikaisen lenkin lankahyllyjen kautta. Jannen ilme oli siinä vaiheessa sen verran varoittava, että päätin suoriutua ulos mahdollisimman vikkelästi.

Ostospäivä jatkui vielä sähköisesti, sillä päädyin tilaamaan itselleni muutaman kivan alusasusetin. Toiset rintsikat olivat jopa alennuksessa! Katselin myös ah niin ihania mutta voih niin kalliita bikinisettejä, mutta päädyin jättämään niiden tilaamisen myöhemmäksi. Jos niitä enää syksymmällä on...