16.5.06

Suutarin lapsella jne...

Ei mene putkeen, vaikka isä työskenteleekin putkien ja minkälie torvien parissa! Ninni kyseli, mitä kuuluu anopin äitienpäivälahjalle. Tätä:















Ei, anopin kanssa menee hyvin. Se ei ole syy, miksi liina on rutattu kodinhoitohuoneen pöydälle. Liina valmistui hyvissä ajoin :P sunnuntaiaamuna, päättelin langanpäät ja kostutin liinan (tai pesin kevyesti, koska Kasperi halusi myös osallistua anopin lahjan tekemiseen). Sitten aloin virittelemään kappaletta kuivumaan sängyn päälle (liina olisi aivan hyvin ennättänyt kuivua pikataipaleella Kontiolahti-Nilsiä (n. 135 km) ja kuinkas kävikään!
Toisin kuin ensimmäiseen samanlaiseen liinaan, tähän liinaan muodostui ulkoreunaan todella muodikkaat frillat. Virkkasin ohjeen mukaan, ihan samalla tavalla (muistaakseni, onhan siitä jo kolme vuotta...) kuin ensimmäisenkin liinan. Yritin hampaat irvessä ja nuppineulat ympäriinsä sinkoillen pingottaa pitsiliinaa kuosiinsa. Ei tulosta. Sänkyhän siinä olisi kohta hajonnut.
Anoppi sai lahjaksi ruusuja. Liina joutuu luopumaan frilloistaan ja päätyy toivottavasti kesän aikana anopille.
Mutta vika ei voi olla minussa, eihän? Tässä ensimmäinen liina:
Ei minusta ole myöskään viherpeukaloksi. Laitoin liljat esikasvatukseen kuistille, että ennättäisivät kukkia kesän aikana. Ruukkuun, koska piha muistuttaa enemmän tai vähemmän Saharaa. Näinhän siinä sitten kävi. Kukkivat, perhana! Samoin kävi yrteille. Kasvavat niin nopeasti, ettei niitä ennätä syödä samaa vauhtia.
Vaikka en tutkitusti olekaan allerginen koivulle tai muullekaan siitepölylle, eläimelle, pölylle jne, niin jostain syystä tänä keväänä olen reagoinut homeen, tupakan ja hajusteiden lisäksi myös siitepölylle. Onhan sitä normaalia paljon reilummin ilmassa. Nuhimisen lisäksi kuume nousee ja laskee. Onneksi aamupäivällä ei ole kuumetta, niin pystyy käymään töissä.
Kaikkien vastoinkäymisten jälkeen elämäni tyytyy pyörimään olohuoneen pöydän ympärillä:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!