16.7.06

En ou mittää virkanna...

Tämän piti valmistua jo ennen matkaa. Otin tekeleen mukaan reissuun, lähtiessä toinen hiha oli kesken ja muut kappaleet valmiiksi yhteen virkattuina. Autossa jaksoin virkata ensimmäiset 200 km. Siinäpä ne reissun virkkuut olivatkin. Into lopahti jossain turvatarkastuksen liepeillä, ilmoitin rehellisesti käsimatkatavaroissa olevista bambupuikoista, mutta pitihän niiden kaivella esiin virkkuutyö -hähää! metallikoukku, tuo hirveä terrosistiase oli pakattu ruumaan meneviin tavaroihin! :P PKK (Peukalo Keskellä Kämmentä)-tarkastaja sai sotkettua työn tuhannen pillun päreiksi, onneksi kyseessä oli virkaus eikä 1001 silmukkaa käsittävä mohairhuivi...

Viimeistelin jakun valmiiksi kotona ja se odotti pari päivää pesua (valkoinen lanka ja hiekka plus musta kissa sylissä eivät ole hyvä yhdistelmä...). Nyt se on vihdoin valmis:



















Matkalla en hirveästi ruskettunut, en ole auringonottoihmisiä. En mie ihan noin punakka ole... pönäkkä kylläkin! :D

Vielä yksi kuva hieman kosteasta jakusta... Hihojen mallivirkkauksen nappasin kevään Novitasta. Olen kolme vuotta (!) sitten virkannut saman ohjeen mukaan mustan jakun ja nyt halusin hieman vaihtelua. Ohjeen verkkomaisemmat hihat eivät ole kovin kätevät talvella, joten halusin peittävämmät hihat. Ihan kuin valkoista virkattua kesäjakkua tulisi talvella pidettyä...














Lanka: Novita Kotiväki luonnonvalkoinen
Malli: Novita 3/2003, hihojen mallivirkkaus kevään Novitasta.

4 kommenttia:

  1. Hei, mehän ollaan kuin kaksi marjaa: valkoiset pitsijakut "naru"kiinnityksellä molemmilla...

    VastaaPoista
  2. Kaunis jakku, korostaa kivasti rusketusta tuo valkoinen väri:)

    VastaaPoista
  3. Kaunis on! Voi kun jaksaisi taas opetella virkkaamaan, saisi aikaan jotain noin hienoa (ja suuritöistä). Olen patalaiska, blaah! Sinulle valkoinen sopii, itse en julmetun isona akkana sitä uskaltaisi käyttää. :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!