The Doodler

Osallistuin loppysyksystä Stephen Westin mysteerihuivi-KAL:iin. Ja kun Westiä neulotaan, sitä tehdään sitten täysillä. Langoiksi valitsin omalta mukavuusalueeltani Väinämöisen okrankeltaisen Antiikin ja  petrolinsinisen Valaan laulun ja näiden pariksi vähän vieraamaan, alunperin tyttären villatakkiin kaavaillun pinkin Ärjyn. Huivia neuloessa monilla oli ongelmia langan riittävyyden kanssa, mutta minä tarvitsin vain muutaman metrin lisää pinkkiä lankaa. Ilmeisesti käsialani ei nyt sitten olekaan niin kovin löysä, kuten olen luullut, koskapa huivistakin tuli muihin verrattuna pienehkö. No, riittävän suuri kuitenkin, että sen saa huivineulan avulla pysymään paikoillaan. Siipiväli on noin 150-160 cm.

Iih! Lumituisku yllätti! 

Huivia oli hauska neuloa, puudutus iski ainoastaan i-cord-päättelyssä. Tosin välissä oli liki kuukausi, etten neulonut huivia joulu(lahja)kiireiltäni. Värit näyttävät kivalta yhdessä, eikä Väiski kutita minua. Kyllä tästä taisi käyttöneule tulla!

Huivissa on kauniita yksityiskohtia. Alun simpuukamainen muoto on kaunis ja raidat korostavat sitä. Yläreunan suolipalmikoksi ristitty reunus asettui kivasti kostutuksessa, eikä enää ole liian muhkea. Alareunaan neuloin hörsylät, koska tähän nyt vaan piti saada ympättyä kaikki mitä ohjeessa oli. Huivin reunuksissa kiertää i-cordia, joten huivi on todella viimeistellyn oloinen. Mutta ei kiitos i-cord-päättelyä nyt ihan vähään aikaan! Jos seuraavaksi hyökkäisin Loistavien niittyjen pariin, niin saisin ehkä vähän pienennettyä keskeneräisten neuleiden kasaa. 

Thunderstorm

Osallistuin Alicia Plummerin mysteerihuivin Thunderstorm Knit Alongiin. Valitsin langan varastoista ja sopivaa väriä ja paksuutta oli riittävä määrä ainoastaan Louhittaren Luolan Väinämöisessä ja värissä Valaan Laulu. Eikä se ollenkaan huono vaihtoehto ollut. 

Huivin vihjeet muodostuivat ukkosmyrskyn tai pikemminkin sateen eri vaiheista.

 . 
Aluksi on tyyntä, sitten alkaa tuulla. Seuraavaksi pisaroi. Sade yltyy.

Viimein sade loppuu ja maa on kosteaa.

Huivi oli sopivan helppoa ja aivotonta neulottavaa. Huivin neulominen ei keskiosan reikäpitsikuviota lukuunottamatta päässyt puuduttamaan, koska kuvio vaihtui sopivin välein. Ennen kastelua ja pingottamista huivi näytti mörvelöltä, niin kuin ne yleensä näyttävät, mutta taas pingotus teki tehtävänsä. Huivista tuli kaunis, ja mikä parasta, juuri sopivan suuri kääriytymishuivi! 

Sadetta on tänä kesänä riittänyt, joetn sopivaa sateenjälkeistä kuvaushetkeä ei tarvinnut kauan odottaa. Vielä löytyi kastepisaroita lehdiltä.

Kuusi sai toimia kuvausassistentin puuttuessa mallina. Hyvin pukee.

Huiville tuli leveyttä noin kaksi metriä. Lankaa kului 195 grammaa.

Black Hole Sun

Uusin Ulla on ilmestynyt! Teemana kymmenvuotisjuhlanumerossa olivat ikivihreät ja parhaat hitit ja mukana on myös suunnittelemani huivi, Black Hole Sun. Kuvista saa kiittää ihanaa ja taitavaa neuleystävää!

Ihastuin pitsikuvioon Barbara Walkerin kirjassa ja halusin käyttää sitä huivin reunuksessa. Pitsikuvio näyttää auringolta ja musta lanka toi mieleen Soundgardenin samannimisestä kappaleen Black Hole Sun. Huivi on neulottu sileää neuletta raidoittaen kahdella värillä. Neuloin huivin Dropsin Alpacasta ja menekki oli melko tarkalleen 150 g, muutama gramma jäi yli kumpaakin väriä. Kokoa huiville tuli riittävästi, siipiväli on noin 160 cm.

Ullaa varten kuvat otettiin tuulisella Aavarannalla Joensuussa. Taitava kuvaaja sai vangittua hienosti huivin liikkeen tuulessa.

Pidän huivista todella paljon. Seuraavan voisi neuloa ehkä kolmivärisenä tai sitten yksivärisenä raidoittuvasta. Tai raidoittuvaa ja yksiväristä yhdistellen. Tai ehkä aina oikein -neuletta, koska pitsikuviota voi käyttää kummin päin tahansa.. Kunhan nyt ensin näistä joulukiireistä selviydyn.

Ryttymytty

Tiedättehän miten ihana tunne on, kun epämääräisestä ryttymytystä...

...kuoriutuu pingotuksen jälkeen kaunotar?

Tästä lisää joskus myöhemmin.

Nostalgia Shawl

Keväällä osallistuin Elena Nodelin Nostalgia Shawlin KAListeluun. Lankana oli ystävältä ostettu Wollmeise. Lankaa ostaessa minulla ei vielä ollut hajuakaan siitä (no joku raitahuivi), mitä neuloisin, mutta väriyhdistelmä oli niin herkku, että tilaisuuteen oli pakko tarttua.

Langan värit ovat Olio Vergine ja Petit Poison Medium. Kevään valossa väriyhdistelmä tuntui kovin syksyiseltä, mutta eiköhän huivi pääse käyttöön ilmojen viilennyttyä.

Vasuri

Halusin muistaa lasten muskarinopea jollain tavalla lukuvuoden loppuessa ja hänen siirtyessä muihin tehtäviin. Värimakua olin selvitellyt jo jouluisia sukkia varten, joten turkoosin sävyillä mentiin tälläkin kertaa. Malliksi  valikoitui jo pitkään listalla puikoille pääsyä odottanut Leftie, jonka ihana Pirre lähetti joululahjaksi. Lankana käytin Dropsin Alpacaa, jota kului kaulahuivikokoiseen huiviin 2 kerää pohjaväriä ja kuviovärejä kutakin n. 10 gramma kutakin kolmea väriä. Huivista tuli juuri niin ihana ja kaunis, kuin olin ajatellutkin ja ehdottomasti haluan itselleni samanlaisen! 

Malli: Leftie (linkki projektisivulle) n. 165 x 37 cm 

Lanka: Drops Alpaca yhteensä 125 g

Puikot:  2,75 mm

Leftiessä tykkään erityisesti noista lehdistä ja siitä, että huivin voi neuloa jämälangoista jos haluaa. Ravelryn projekteissa on kauniita kaksivärisiäkin versioita. Leftie oli tällaiselle squashneulojalle (neuloo rivin ja sinkoilee taas jonnekin lasten perään) huomattavasti helpompi kuin Dreambird, joka sekin kesyyntyi silmukkamerkkien avulla.

Ihan vaan itelle

 Lasten saamisen myötä itselle neulominen on jäänyt vähän paitsioon. Tuntuu, että joka paikassa pyörii parittomia / vääränvärisiä  /liian suuria/ liian pieniä  villasukkia ja lapasia ja ne ovat lisäksi aina kateissa juuri silloin kun on kiire. Niitä pitäisi neuloa koko ajan lisää. Mutta viime kuukausina olen neulonut vain itselle (ja kehrännyt lankaa -itselle).

Ensimmäisenä valmistui hyvin nopea paksuhkosta langasta neulottu Liesl. Yllättävää kyllä, malli muotoutui muhkeiden muotojeni ylle hyvin ilman mitään muotoiluja. Malli on neulottu ylhäältä alaspäin yhtenä kappaleena. Lankana on Tinttamarellin alekorista ostettu Rowanin Summer Tweed, jota olen haikaillen haaveillut ostavani jo vissiin kesästä 2005 asti.. Jo oli aikakin! Napit ovat ihan perusmallia, puiset Dropsin.

 

Malli: Liesl suunnittelija Ysolda Teague

Lanka: Rowan Summer Tweed, väri 544, menekki 295 g

Puikot: 5 mm

Päivää ennen retriittiin lähtöä sain valmiiksi toisen nopean ja koukuttajan mallin. Pamuya-huivi on neulottu Wollmeisen pitsilangasta värissä 47Ag. Koska lanka oli ohuempaa kuin mallissa ja halusin reilun kokoisen huivin, jouduin neulomaan jatkoa omasta päästä. Nuotit niihin löytyvät Ravelrystä. Puikoilla on nyt toinen Pamuya, tällä kertaa puuvillaisesta Noron Sekkusta. Tykkään mallista tosi paljon, koska se ei ole niin pitsinen. Graafinen mallineule antaa mahdollisuuden valita yksivärisen tai kirjavan langan - molemmista on todella kauniita esimerkkejä Ravelryssä! Ohjeen mukaan lankana olisi Wollmeisen 100 % merinolanka, jota kuluisi hieman yli yksi 150 g vyyhti.

 Malli: Pamuya koko 204 x 74 cm

Lanka: Wollmeise Lacegarn väri 47Ag, menekki 188 g

Puikot: 3,5 mm

Retriittiin osallistujat saivat lahjaksi Veera Välimäen (joka on Vuoden käsityöläinen 2012 -onnea Veera!) suunnitteleman Color Affection-huivin ohjeen. Minä en ole koskaan ollut mikään suuri raitojen ystävä, mutta jokin tässä huivissa viehätti. Se pääsi puikoille heti retriitistä kotiudutta -ja toivuttua. Lanka tosin piti tilata Tinttamarellista, koska en paikan päällä tiennyt tarvitsevani Tuulian lankaa. Ja kun raitoja kerran neulotaan, niin se tehdään sitten kunnon väreillä! Kyllähän tästä vähän pääsiäisraekarkit tulee mieleen.. Värit ovat vielä kirkkaammat luonnossa.

 

Malli: Color Affection suunnittelija Veera Välimäki

Lanka: Knitlob's Lair Väinämöinen väreissä Kurpitsa, Lime ja Villiviini

Menekki oranssi 67 g, vihreä 48 g ja violetti 67 g

Puikot: 4,0 mm

Joulupukin apurin tunnustuksia

Joulupukki tarvitsi viime jouluna hieman neuleapua. Melkein kaikki lahjottavat saivat neulotut lahjat, joten niiden tekeminen aloitettiin aiemmista vuosista viisastuneena jo kesällä. Tai siis lankojen ja villojen värjäys ja tarvittavien lankojen kehrääminen. Syksyn aikana en sitten juuri muuta neulonutkaan kuin joululahjaneuleita. Ja ihan vähän vauvaneuleita..

Ensimmäinen valmistunut lahjaneule olivat Wendy D. Johnsonin suunnittelemat On-Hold-sukat väripataan päässeesta Novitan Tico Ticosta. Tuli kivat, tosin koko 40 on hieman liian iso omaan 37 räpylään.

Malli: On-Hold, suunnittelija Wendy D. Johnson
Lanka: Novita Tico Tico, itse värjätty
Puikot: 1,75 mm pyöröpuikot 

 Toinen valmistunut oli todellinen pikaprojekti, TGV-huivi, joka oli todella mukava neuloa. Sopivan aivotonta, mutta ei liian aivotonta, ettei tullut virheitä. Baktus oli liian vaikea neulottava ja tappavan tylsä, tämä oli kiva.

Malli: TGV (High Speed Knitting) , suunnittelija Susan Ashcroft
Lanka: Schoppel-Wolle Crazy Zauberbal, väri U-Boot
Puikot: 4 mm 

Ja näitähän valmistui sitten toinenkin, kun kerran vauhtiin päästiin. Kuitu on Friends in Fiber-firman Bluefaced Leicester väri Cape Cod Cranberry. Kehrätty Wanhalla Rouwalla ja navajokerrattu, 100 g ja 490 m. Huiviin ei mennyt ihan koko vyyhti. Menekki noin 431 m. Huono kuva, mutta ainoa, jossa värit toistuvat edes jotenkin oikein. 

Malli: TGV
Lanka: Itse kehrätty BFL
Puikot: 4 mm

Toinenkin itse kehrätty lanka päätyi lahjaneuleeksi. Tämä on Tuulian värjäämää kuitua eli Knitlob's Lair Falkland Top. Kehrätty Wanhalla Rouwalla ja kerrattu kaksisäikeiseksi, koska värit näyttivät omaan makuun liian ärtsyiltä navajolla kerrattuna. Kaksisäikeinen hieman mursi sävyjä eivätkä valkoiset kohdat hyppää silmille. Mallina on Martina Behmin Magrathea. Huivin painoa en mitannut, mutta valmista lankaa oli n. 140 g ja 590 metriä ja lankaa jäi hieman yli. 

Malli: Magrathea, suunnittelija Martina Behm
Lanka: Itse kehrätty Falkland n. 590 m.
Puikot: 3,5 mm. 

Virkkuukoukkuunkin piti tarttua. Miehen sisko oli pieniin päin ja kysyessäni mitä tekisin joulukuiselle tulokkaalle, oli toiveena vauvan peitto. Sukupuolesta ei ollut silloin täyttä varmuutta, joten päädyin neutraaleihin väreihin.Peitosta tuli aiottua pienempi, koska vihreä väri pääsi loppumaan. Koko on juuri sopiva, reunusten kanssa peitosta olisi tullut liian iso vaunupeitoksi.

Malli:Sunny Spread , suunnittelija Ellen Gormley
Lanka: Novitan Wool, luonnonvalkoinen (3 kerää) ja oliivinvihreä (5 kerää)

Koukku: 3,5 mm

Sain myös valmiiksi edellisjouluksi aloittamani kirjoneulelapaset. Silloin joulukiireet yllättivät ja projeksi piti jättää odottamaan seuraavaa joulua. Aika tavaran kaupihtee, niinhän sitä sanotaan. Ihana malli tämä Rovaniemen lapaset, saisikohan itsellekin joskus neulottua näin nätit lapaset! Floricalla tuli sopivat naisten käteen, Nallella miehelle.

Malli: N:o 89, Rovaniemi by Eeva Haavisto
Lanka: Novita Florica musta ja valkoinen
Puikot: 2,0  mm 

 Malli: N:o 89, Rovaniemi by Eeva Haavisto
Lanka: Novita Nalle harmaa ja valkoinen
Puikot: 2,5 mm 

Ihan kaikkia sukkia ja lapasia en aio esitellä, koska osaatte varmasti kuvitella miehen  2o2n-neulotun mustan peruspipon. Mutta näistä taaperon lapasista tuli pienellä vaivalla aika kivat.

Seuraavalla kerralla sitten rukkiasiaa ja ehkä vähän uudempia valmistuneita neuleita. Neulomisiin!

Äidille ja tyttärelle

Blogihiljaisuuden aikana valmistui määrätön määrä pieniä neuleita (kuten niitä edellisessä postauksessa esiteltyjä sukkia), mutta nyt tuntuu, etten jokaista myssyä ja lapasta jaksa täällä esitellä. Esitellään vaan niitä uusimpia. Paitsi joululahjaneuleita. 

Tänä vuonna aloitin joululahjaneuleiden teon harvinaisen (lue: riittävän) ajoissa. Heinäkuussa. Jep jep. Tai oikeastaan jo maaliskuussa, kun aloin kehräämään lankaa erääseen lahjaan. Kaksi viime kuukautta olen neulonut vain lahjaneuleita, mutta eilen oli pakko aloittaa jotain itselle. Pipotilanne on surkea ja Me&I:n pinkki trikoopipo alkaa olla hieman liian kesäisen värinen marraskuun harmauteen. Pipoksi valikoituip itkään ihailemani ja simppeli Wurm.arvelin mallin olevan käytännöllinen ja tarpeeksi lämmin tuuliseen leikkipuistoon. Pipossa ei kuitenkaan vielä ole mitään esiteltävää, vain pari hassua kerrosta. 

Mutta onneksi on niitä vanhoja neuleita.. Keväällä innostuin neulomaan Veera Välimäen suunnitteleman Still Light-tunikan Wollmeisen ihanasta 100% merinovillasta. Vaikka neuletiheys oli paljon tiukempi kuin ohjeessa (minulla 29 ja puikot 2,5 mm, ohjeessa 26 ja puikot 3 mm) niin tunikasta tuli silti sopiva tai jopa hieman reilu. Kädentien aukko ja hihat ovat omaan makuun hieman liian leveät, varsinkin kun neuleen paino vetää hiha-aukkoa alaspäin. Kaventelin hihoja neuloessa ohjetta enemmän, koska ne olivat jo ohjeessa hirvittävän leveät.

Ohje: Still light

Lanka: Wollmeise 100% Merino Superwash värissä Flaschenpost, 3,8 kerää kokoon L

Puikot: 2,5 mm, tiheys 29 s/ 10 cm

Ainaoikein on ollut minulle inhokkineulepinta, mutta viime aikoina olen pikkuhiljaa siedättänyt itseäni sillä. Oikeastaan olen alkanut tykätä siitä. Varsinkin käsinkehrätyssä ja raidoittuvassa /kirjavassa tai semi-solidissa neulepinnassa se näyttää kivalta. Vyyhti Wollmeisen WD Die Austeria (=osteri) haki oikeaa mallia ja muotoutui lopulta Martina Behmin suunnittelemaksi Lintilla-huiviksi. Huivi sai nimen Terve, ja kiitos ostereista. Olen tykännyt huivista, lanka on ihanan pehmeää, röyhelöitä ei ole liikaa eikä liian vähän ja huivi on juuri sopivan pituinen. Tällä ohjeella tulee varmasti neulottua lisää!

 Ohje: Lintilla, Martina Behm

Lanka: Wollmeise 100% Merino Superwash värissä WD Die Auster

Puikot: 2,75 mm

Ihana tyttäreni kasvaa huimaa vauhtia ja uusia vaatteita tarvitaan jatkuvasti lisää. Kate Daviesin suunnittelemat Manu ja Mini Manu ovat pyörineet pitkään tehtävien listalla. Oma on vielä lankoina, mutta tyttären takki valmistui elokuussa. Lankana on Wollmeisen Twin, värinä Dornröschen (nimi sopii kuin nenä päähän!) ja nappeina Puputsin Puodin sydänkuvioiset Rakkaus-napit (jotka ovat kestäneet hyvin imeskelyä ja pureskelua..)

 Ohje: Mini Manu

Lanka: Wollmeise Twin, 1 kerä ja toisesta taskut

Puikot: 2,25 mm ja 2,75 mm

 Edellisissä kuvissa vilahtanut mekko ansaitsee myös tulla esitellyksi - on täällä jopa ommeltu jotain! Ohje on Ottobrelta ja kankaat kaapissa rapiat viisi vuotta marinoituneita. Yksinkertaisessa mallissa kankaan kuosi pääsee esille, takana on vetoketju ja vuorina puuvillabatisti.