Maailman ihanin joulukalenteri

Kuppi glögiä, pala mutakakkua, puikoille sukka ja blogia päivittämään! 

Jokin aika sitten saimme Purkautuu-blogin Iiriksen kanssa jälleen kerran huiman hienon ajatuksen. Mitäs jos tehtäisiin omat jämävillasukkalankajoulukalenterit toisillemme! Homma tietysti repesi käsistä ja lopulta kalentereita syntyi yhteensä viisi, joista kolme askartelimme yhdessä lahjaksi ystävillemme ja loput kaksi toisillemme.

Minun kalenterista Iirikselle tuli tällainen. Pussit on taiteltu ja teippailtu jonkin netistä löytyvän pussintaitteluohjeen mukaan, pohjana 15x20 cm kokoinen pala voimapaperia (koska se vaan on niin kaunista!), pyörylät ovat kuviollista skräppäyspaperia ja numerot taiteiltu hopeatussilla. Yläosaan on taiteiltu puolikas koristekakkupaperi ja koko komeus on Iiriksen neuvojen mukaisesti nidottu nitojalla kiinni jesarista ja Karismasta punottun punavalkoiseen nyöriin.  

Olimme sopineet kalentereiden vaihdon tälle aamulle kera mutakakku- ja glögitarjoilun ja minä sain Iirikseltä näin ihanan kalenterin. Se sopi täsmälleen meidän uunin kylkeen, liekö Iiris sitä salaa mittaillut.. Pussit ovat hauskoja tötteröitä ja kivasti erivärisiä. Iiris ehkä kertoo blogissaan lisää askartelusta.

 Ekasta luukusta, tai siis pussista, löytyi tällainen herkku. Merinoa se on, liekö Cascaden Heritagea. Ihana smaragdinvihreä sävy! Se pääsi puikoille, joita neulon parhaillaan tätä kirjoittaessa.

 Kalenterista on tarkoitus valmistua villasukat, päivät 1-12 ovat ensimmäinen sukka ja 13-24 toinen sukka. Emme tietenkään muistaneet punnita, että kummastakin sukasta tulisi yhtä painavat. Kärjestä aloittaen sillä ei nyt niin ole väliä, ja ainahan yläosan resorin voi neuloa vaikka jostain muusta väristä..

Ensi vuodelle on sitten suunnitteilla huivikalenteri. Tai kalenteri 24 erivärisestä itsevärjätystä vyyhdistä. Tai ehkä jopa kalenterivaihto..

Joka tapauksessa tämä on ihanin ja paras joulukalenteri, joka minulla on koskaan ollut! Kiitos Iiris, olet ihana!

Dragonflies Hats

Syksy on lempivuodenaikani. Rakastan syksyn valoa ja värejä.


..niin kuin nyt vaikka tällaista vauvankakan kellanruskeaa:

Nämä ovat itse asiassa kaksi eri pipoa, vaikkakin identtiset. Ylemmän neuloin keväällä itselleni ja alemman äidin toiveesta hänelle. Lankana molemmissa on Cascade 220 ja malli on Joji Locatellin Dragonflies Hat. Alemman kuvan tunika on myös itse ommeltu, malli viime syksyn Ottobresta. Kangas on Pehemiältä, kuosia en tietenkään muista. 

Eikä meillä nukenkaan tarvitse palella. Belle sai fritsuhuivin kaulahuivin sukkalangan jämistä, kun testasin huivimallia. Väriyhdistelmä on aika vinkeä, mutta tytär tykkää. Ja kivastihan tuo sointuu Bellen kiharapehkoon! Omasta huivista tulikin sitten räikeän musta-harmaa, se edellisessä postauksessa vilautettu.

 Miehen sisko toivoi itselleen sukkia. Raidallisia ja pitkiä. Neuloin Spring Sockit Noro Kureyon Sockista. Ihanat värit, mutta yksisäikeisen neulominen kahdelta kerältä oli hieman.. hmm.. kikkuraista.

Viime lauantaina rentouduttiin Lehmon neule- ja kehruupäivän merkeissä. Sen verran tehokkaasti, että jäi kuvat ottamatta. Mutta ensi vuonna uudestaan, sen verran tehokkaasti tuli akkuja ladattua. Ja kiitos apukäsien, ennätin jopa kehrätä yhden rullallisen päivän aikana! Oli kiva tavata vanhoja ja uusia tuttuja ja ahtaa maha täyteen herkkuja.

Voimauttava viikonloppu

Pitkän automatkan päästä löytyi salillinen naurua, höpötystä, herkkuja ja saattoipa siellä joku neuloa ja kehrätäkin jotain. Vähän pelotti vihaiset ilmeet, joita onneksi näki vain seinillä. Tässä viiksistä päätellen Aatu: 

Retriitti oli minulle ensimmäinen, vaikka joka kerta ensimmäisestä retriitistä alkaen on ollut kova hinku päästä mukaan. Vihdoin se onnistui ja sain vielä mukaani parhaan ystäväni. Retriitissä oli ihana nähdä vanhoja tuttuja ja saada vihdoin kasvot tutuille nimimerkeille. Tänne pitää päästä toistekin! 

Retriitissä järjestettiin tällä kertaa kolme pajaa, virkkaus-, kasvivärjäys- ja kehruupajat. En osallistunut niistä mihinkään, koska olen leikkausten jälkeen ollut vielä hieman väsynyt. Rukkikurssin ajaksi menin päiväunille, mutta rukki sentään pääsi mukaan pajaan Rukki-Nanny Tuulian hellään huomaan.

Retriitissä kehräsin lähes koko ajan, vain pienen hetken neuloin toista Pamuya-huivia, tällä kertaa kirjavaa. Harmaakin on vielä esitelemättä.. Kehräsin itsevärjäämästä BFL-silkistä huivilankaa Glasgow Rose Shawlia varten. Kuitua oli vain 92 grammaa, mutta navajokerrattuna sitä tuli kuitenkin n. 600 metriä. Sen pitäisi riittää huiviin, mutta toivottavasti saan huivista riittävän ison. Tykkään kovasti valmiista langasta, kuvassa ei oikein näy värin vaihtelut.

Pajojen lisäksi retriitin ohjelmaan kuului lanka-arpajaiset. Luojalla loton avaimet, vai miten siinä luki..

 .. mutta olen todella ihastunut tähän arvontavoittoon. Tuulian värjäämää BFL, väri taitaa olla jotan ruosteista kettua. Ihana! Peigestä Woolista voi sitten vaikka neuloa bikinit kesäksi.. Vai oliko se sävy Puuteri?

 

Eikä tässäkään ihanuudessa ole mitään vikaa. BFL-silkki-Firestar. Just eikä melkein. Huivi.

 

 Sunnuntaiaamuna salissa oli hetken hiljaista:

Kotimatkalle jouduttiin lähtemään hyvissä ajoin eli liian aikaisin. Paluumatkalla ei enää pysähdytty melkein kolmeksi tunniksi Jämsän varikolle, vaikka sieltä saikin aika kelvollista ruokaa.

Aaron peitto

Lauantaina Käsityöterapeutit pääsivät yllättämään. Naiset saivat äidin kyyneliin ja Aaro sai ihanan tilkkupeiton. Kiitos!







































Peitossa on vaikka mitä erilaisia neulepintoja ja vuosilukukin löytyy neulottuna!





















Peitolla on niin hyvä köllötellä, että Aaroakin ihan naurattaa!

Nyt mie ruppeen kehräämmään ja nyt sie saat sen kuulla..

Värttinähän se on!

Ja sillä opeteltiin eilen kehräämään yhdessä muiden käsityöterapeuttien kanssa Joensuun Taitokeskuksen tiloissa Päivi Fukudan johdolla. Catariina ennättikin jo esitellä kuvia meistä tositoimissa, minulta unohtui kamera kotiin. Värttinän ja villahahtuvan saimme ostaa paikan päältä ja myynnissä oli myös värttinä ja villaa lahjapakkauksessa, vinkkinä jos Taitokorttelissa piipahdatte.

Päivi oli kärsivällinen opettaja ja iltapäivällä olimme kaikki onnistuneet saamaan langanpäästä kiinni. Valmista lankaa tosin taisi syntyä vain sormenpään lämmittimen verran, mutta into oli sitäkin suurempi. Illalla kotona sain vielä hieman jatkettua kehräämistä isän ja pojan viihtyessä hyvin keskenään.

Vasemmalta: Ensimmäinen yritys, eli hieman liian kierteinen lanka, keskellä jo vähän siedettävämpää. Oikealla hahtuvanjämistä kokeiltu mustikkainen lanka.

Pikaterapia

Pikaisesti kokoon kyhätty Joensuun Käsityöterapeuttien tapaaminen huomenna torstaina klo 12 alkaen Taitokorttelissa Kauppaneuvoksen kahvilassa.

Mistä siellä neuletapaamisissa jutellaan?

Neuletapaamisissa ei tunnetusti keskustella pelkästään neuleista tai langoista, kuten äkkinäinen saattaisi helposti luulla. Tämän päivän aiheita sen suuremmin selittelemättä olivat mm.

-tissit (no tietysti ;P)
-puolalaisten naisten alapääkarvoitus
-brasilialainen vahaus
- naisten ihannevartalon muutos
-martat
-partio
-poliisit
-laiton vatsatanssiperformanssi
-syksyn hattumuoti (eli tee itse tweedkävelypukuun tweedpäähine v. 1958)
-onko neulominen terveydelle haitallista. Hyvät istuimet ja henkevä seura tekevät neulomisesta nautinnon, jolla on jopa huomattavia mielenterveydellinen merkitys. (Virkkaus- ja neuletyöt 1958)

Tuulaakin terassille meitä oli jälleen kerran kokoontunut iso joukko: Tiina, Hekla, JaanaL, JaanaV, Maara ja Pirre sekä vieraileva vakiotähtemme Kati. Seuraavan kerran julkineulontaa on luvassa keskiviikkona 4.7. Joensuun torilla. Siihen asti kitkuttelen neuletakkia, yritän saada kameran takaisin lainasta ja juhannusneulomukset kuvattua sekä hillitä itseni Huuto.netissä..

Olen ollut kiltti..

...koska olen saanut jo kaksi joululahjaa! :D

Ensimmäinen paketti oli pikkujoululahja. Vaihdoimme neuletap... käsityötapaamisessa pienet joululahjat. Sain pakettini Maaralta. Paketistä kuoriutui aikamoinen köriläs, katsokaa vaikka mukia! Maaralle tiedoksi, että muki ei vielä ole tehnyt hyökkäystä opehuoneeseen, mutta odotas vähän! Maara oli vuorannut paketin langoilla, jotka huutavat päästä sukiksi. Lisänä vielä teesihvilä, joka tulikin tosi tarpeeseen -edellisen väri on jo hieman rusehtava...

Olin myös onnettaren suosiossa, sillä voitin Villapallon blogiarpajaisissa. Tällainen ihanuus kurkki tänään postilaatikossa. Kuljetin hänet varovasti vesisateesta sisään.

















Paitsi ulkoisesti, oli hän kaunis myös sisäisesti:

Kaksi kerää kaunista vihreää Lett Lopia, punaista ja vihreää huovutusvillaa, ihanat glögilasinaluset (mistäs arvasit, että eilen suojelin olkkarinpöydän pintaa glögitipoilta), kaunis lumihiutale-rei'ittäjä, söpö kortti ja suklaata (puolet on jo tuhottu, vien loput huomiseksi töihin)
Suurkiitokset vielä kerran Villapallolle!

Niin, niitä neuleitako kaipailitte? Enpä ole vieläkään saanut niitä kuvattua. Ainosta virkkaamani verkkohuivi saattaa tosin näyttää kapiselta ketulta ennen kuin saan näpättyä siitä kuvan!

Blogiarpajaiset voisi muuten pitää, vaikka lukeman 123456 kohdalla...

Hetkiä arjesta

T: -Miulla on huomenna jälki-istunto...
J: -No mitäpä oot tällä kertaa tehnyt?
T: -Käynyt tupakkapaikalla.
J: -Taas kerran...

No, mutta oikeesti en tykkää yhtään kyylätä kuka menee tupakkapaikalle. Enkä tykkää antaa jälki-istuntoa. Siitä tulee itselle paha mieli.

Mutta tänään hyö neuloot ja tutkiit uussii kirjoloita kirjastossa. Mitähän sinne ottais mukaan? Icarus olisi kesken, mutta siitä ei tule höpöttäessä yhtään mitään. Pitänee valita joku sukka paritettavaksi.

Lehtijuttu

Verkko-Karjalaisesta voi käydä lukemassa jutun neul... käsityötapaamisistamme.

Neuletapaaminen

Kotiuduin juuri neuletapaamisesta. Tällä kertaa kokoonnuimme kirjaston kahvilassa, koska se taitaa olla ainoa savuton kahvila, joka on arki-iltaisin tarpeeksi myöhään auki. Muut kahvilat tuntuvat sulkevan ovensa klo 17 jälkeen...

Neuletapaamisessa meitä oli mukana JaanaL, Helka, Niina, Eija, Maara, JaanaV ja Vantaan vahvistuksemme Kati. Kiitokset kaikille, oli ihana taas tavata ja höpöttää neulejuttuja. JaanaL oli kutsunut paikalle toimittajan, joten olimme kaikki hyvässä meikissä ja hiukset kammattuina. ;) Juttu luisti ja toimittajaparka joutui puikkomottiin, mutta näytti omasta neuleharrastuksestaan johtuen kotiutuvan seuraamme hyvin. Lisää neulejutuista voitte lukea myöhemmin maakuntalehden naisten sivuilta.

Kolme huivia ja keskeneräinen sukka

Huivivaihdossa ovat omistajaa vaihtaneet nämä upeat huivit:















Adelheidilta Nice Factorille


















Marjolta KatjaL:lle

















Juskalta Laplerolle

Otsikon keskeneräinen sukka viittaa taas eilen neuletapaamisessa aloitettuun pikkupojan sukkaan. Tarkoitus oli neuloa toinen sukka tänään, mutta ohjelmassa olikin autoilua, jaloittelua metsässä ja omenapiirakan leipomista. Vanhan viidakon sanonnan mukaan sukalle täytyy neuloa pari välittömästi, muuten sukka jää parittomaksi. Minulla on siis erittäin hyvä syy käpertyä sohvannurkkaan tai löhötä terassilla, sukan täytyy pariutua!

Puikoilla sinikirjavan Nalle-sukan lisäksi ovat IK:n lehtikuvioinen pitsisukka ja neuletakki kaksinkertaisesta Teddystä. Ehkä huomenna on muutakin esiteltävää synttärilahjakirjan ja T-neulojen (kiitos Tiina!) lisäksi...

Tänään neulotaan

Joensuussa neulotaan tänään klo 13 matkustajasatamassa ravintola Tuulaakissa. Tervetuloa!

Jälleen on valmistunut uusia huiveja:

Tässä Katiijan huivi Marille



































Ja tässä Annen huivi SirpaLeelle















Huivivaihdon kaikki huivit löytyvät osoitteesta:
http://www.flickr.com/photos/huivivaihto2006

Neuletapaaminen

Nyt kun olen saanut sulateltua sormeni vetreiksi neuletapaamisen jälkeen naputtelemalla viestit huivivaihtajille, niin yritän saada tänne kirjotettua jotain järkevää.. Tulihan kaikille huivivaihtoon osallistujille posti perille?

Neuletapaaminen sujui viileissä merkeissä. Siis ilmaston osalta, onneksi nauru lämmitti, jos sormet sinersivätkin! Mukana olivat Tiina, Hekla, Jaana ja pitkästä aikaa Niina (olipa kiva nähdä!). Saimme KIP-päivän saaliina kaapattua mukaamme myös uusia neulojia, Maaran ja Eijan, jotka uskomattoman hyvin osasivat paikalle, vaikka vaihdoimme paikkaa viime hetkellä! Oli mukava tutustua Eija ja Maara, nähdään heinäkuussa!

Juttu luisti, jopa niin hyvin, että terassi tuntui hiljenevän neulehäiriköiden lähdön myötä. Kaksi ja puoli tuntia kului kuin siivillä!

Muistutus

Huivivaihtajia on kohta 50! Uskomatonta!

Muistuttelen vielä, että aikaa ilmoittautua on huomisiltaan, sanotaanko vaikka klo 20 asti. Jaan parit ja lähetän parien tiedot osallistujille neuletapaamisen jälkeen. (Neulomme Tuulaakissa huomenna klo 17 alkaen)

Virkattu takki alkaa pikkuhiljaa valmistua. Koska mallissa hihat muistuttivat sipulipussia ja olen jo yhden takin virkannut prikulleen ohjeen mukaan, niin tietysti minun piti alkaa loppukiireessä (takki olisi tarkoitus saada mukaan matkalle, lähtö lauantaina) säätämään. Tein jo yhden hihan, mutta arvioin leveyden liian pieneksi. Tai siis mallivirkkaus kutistui työn edetessä. Nyt aloitin toista hihaa leveämpänä, eli joudun virkkaamaan vielä kolmannenkin hihan. Tai neljännen, jos tästä tulee liian leveä...

Kauppaneuvoksen kahvilassa

Kotiuduin juuri Joensuun neuletapaamisesta. Tällä kertaa tapasimme juuri avatussa Kauppaneuvoksen kahvilassa upouudessa Taitajien korttelissa. Olin paikalla jo hyvissä ajoin, että ennätin hieman tutustua korttelin käsityöläisten puoteihin. Taisinpa löytää Ihan kivan taulun keittiöön! Neuletapaamisessa olivat mukana TiinaK, JaanaL, JaanaV ja Helka. Kiitokset seurasta, taas oli hauskaa ja aika meni kuin siivillä!

Samalla reissulla kävin Joen Langasssa juttelemassa KIP-päivästä (ja ilmoittelemassa, etteivät ihmettele, jos TeeTeeltä saapuu lankalähetys -ne ovat KIP-päivän sponsorilankoja!). Mukaan tarttui tietenkin pari kerää lankaa:

Mandarin Petit-keristä syntyy sukkia kesän aikana. Oranssikirjavasta tulee ehdottomasti loman ensimmäinen neule, flipflopsukat.

Ja sitten hieman spartalaisempaa neulontaa. Virkattu takki Novitan Butterflystä, valmista pitäisi olla ensi lauantaihin mennessä. Takakappale valmis ja ensimmäinen etukappale 1/3 valmiina. Toivottavasti valmista syntyy ilman, että minun täytyy perjantai-iltana virkata Laulurinteellä Suomen suven avauksessa...

Ei tunnu missään!

...vielä. Ehkä puudutusaine vaikuttaa vielä, mutta luulin luomenpoiston lantiosta sattuvat enemmänkin. Olin jopa varautunut vilahtamaan ilman farkkuja ulos terveyskeskuksesta, mutta onneksi ei tarvinnut. Tarkennettakoon kuitenkin, että minulla oli pitkä toppatakki päällä. Eilen oli sipulikoulupäivä, joten takki oli puhdas pyörittyään jokaviikkoisen kierroksen pesukoneessa (Joo, ei se enää ole kovin lämmin, mutta sopivan halpa uhrattavaksi työn takia. Villakangastakkia ei viitsisi joka viikko pestä. Ja ei, haju ei lähde tuulettamalla, pitää pestä.)

Koska ennen arvauskeskusta jäi sopivasti aikaa, ajoinkin Joen Langan kautta, enkä metsiä pitkin oikoreittiä. Joen Lankaan oli ihan oikeasti asiaa, piti hakea napit vauvaneuleeseen, jonka aloitin sunnuntai-iltana. Neuletakin takakappale valmistui eilisessä neuletapaamisessa, joka järjestettiin poikkeuksellisesti maanantaina Katin kunniaksi. Ja hauskaa oli. Lähtiessä tapasin mieskolleegan Tähden portaikossa ja hän ihmetteli mistä olin tulossa. Varauduin tänään vastaamaan kysymykseen "Mistä te siellä neuloessa juttelette?" kertomalla aivan totuudenmukaisesti, että siitä mistä naiset nyt yleensä puhuvat, seksistä ja tisseistä tietenkin! ;D Ei tarvinnut.

Joen Langasta tarttuivat mukaan siniset sydännapit ja kerä kirjavaa Sirdar Snugglyä. Kotona postilaatikossa odotti paketti, jonka arvelin olevan puuttuva NHV-paketti. Eipä ollut, vaan kerä Samosta Annelta!

Kuvassa vasemmalta kerä Samosta (näyttäisi olevan melko lähelle oikeaa sävyä!), kerä kirjavaa Sirdaria ja harmahtavansininen vauvaneuletakki. Olen vielä aivan varma, että vauva on tyttö! Kaupassa kerä näytti harmaammalta, mutta itse asiassa tuo väri sopii molemmille, koska ei ole sellainen ällö vauvansininen!

Tässä vielä herne, ei nenään vaan suuhun! ;D

Nyt voiskin sitten mennä sohvalle neulomaan ja odottelemaan miestä töistä. "Aijai kun sattuu!"No, alko miulla menkatkin...

Vihdonkin!

Lauantaisessa neuletapaamisessa marmatin Siitä Neulelehdestä, Jonka Tilaus Tökkii. Tilasin lehden heinäkuussa ja maanantaina, vaivaisen neljän kuukauden kuluttua tilauksesta, ensimmäinen lehti odotti postilaatikossa. Eipä se suuria intohimoja herättänyt, olin lukenut lehden jo aiemmin...

Tiistaina kävin postissa noutamassa kirjatun kirjeen Iso-Britannian lankatontuilta. Olipas siellä kilttejä tonttuja! Muistivat minua uusimmalla Voguella, Jo Sharpin kirjalla ja muutamalla lankakerällä.

Voguessa ihastuin viktoriaanisiin neuleisiin. Ihanan naisellista! (Kyllä, tunnustan INHOAVANI sydämeni pohjasta Marimekon (trikoo)vaatteita. Jos näette raitapaidan päälläni, niin viekää nurkan taakse ja ampukaa! Ja korkokengistäni en muuten luovu! ;P)

Tämä on ehkä hieman epäkäytännöllinen, mutta niin kaunis:

Tällaiselle löytyisi ehkä enemmänkin käyttöä:
















Jo Sharpin Village-kirjanen oli taattua tyyliä. Huiveja ei voi koskaan olla liikaa, eihän?!















Ihana työtakki!















IK:sta ei sitten olekaan kuvia. Kaikki olette sen kuitenkin jo nähneet...

Opetuksia

Eilen tapasimme Joensuussa neuleiden ja ristipistojen merkeissä. Paikalla olivat Helka, Jaana, Tiina K. ja (toivottavasti usein) vieraileva tähtösemme Kati. Helka laukoi aivan uskomattomia totuuksia neulojan arjesta, valitettavasti ne pääsivät unohtumaan... Voi, miksi mukana ei ollut kynä ja paperia! Opetus nro 1 taisi mennä jotenkin näin: Osta lankaa ainakin kilo yhtä väriä. Yksittäiset kerät jäävät pyörimään nurkkiin. Jotenkin saimme tämän väännettyä niin, että kaikkea vastaantulevaa lankaa pitää ostaa kilo...

Jaana tarjosi meille kierroksen hyvin marinoituneita lankoja (tunnistin joukosta erivärisiä Elegance-keriä), mutta tällä kertaa en tarttunut koukkuun. Ai miksikö? Minulla oli mukana aivan liian pieni laukku. (Opetus nro 2: Varaa neuletapaamisiin laukku ja kaksi varakassia.)

Kati toi selailtavaksi joukon neulelehtiä. Minä ihastuin Jo Sharpin neulekirjaseen. Ei sillä, etteivätkö muutkin suunnittelijan mallikirjaset kelpaisi...

Joen Langasta mukaan tarttui tällä kertaa vain (myyjäkin kysyi, enkö todellakaan osta muuta :P) kaksi kerää Idénan Mohair Luxia. (Opetus nro 3: Harvenna käyntejäsi lankakaupassa tai osta anonyymisti internetistä, kun paikallisessa aletaan a) tarjota lankoja tiskin alta tai b) kummastella lankaostostesi pienuutta ) Kyllä, luitte oikein, juuri sitä lankaa, josta olen haaveillut viime neuletapaamisesta lähtien... Päädyin violettia ja vihreää kerää hiplattuani punaiseen:














Langasta muotoutuu luultavasti Mystery Shawl 2 Taustalla näkyvä neule on viime postauksessa esittelemäni röyhelötakki. Minulla tosin on vähän eri käsitys röyhelöistä, mielestäni tuo ei nyt niin röyhelöinen (onneksi) ole. Lankana Noron Silk Garden, väri 8.




















Opetus nro 4: (tämän te jo tiesittekin) Käsinvärjätty/pätkävärjätty lanka ei ole ikinä sitä miltä kerällä/kuvassa näyttää) Sininen! Argh! Langan piti olla sinivihreäturkoosililakirjavaa ei sähkönsinistä! Ja sitä on peräkkäin kaksi julmetun paksua raitaa -samasta kerästä! PRKL! Toivottavasti se ei valmiissa neuleessa häiritse yhtä paljon -ja onneksi tuo on takakappale eli en näe tuota itse!

En ole kovinkaan tyytyväinen ensimmäiseen Norokerääni tai sitten värivalintani oli väärä. Näyttääkö teistä tismalleen samasta sävystä neulottu Klaralund muka yhtään samalta? Pöh!

Ehkä teen vielä joskus toisen samanlaisen neuleen jostain toisesta Silk Gardenin väristä....

Blog blog

Ilmainen kotisivutila on rajallinen,varsinkin kun kävijämäärä blogissani kasvanut. Siksipä päätin siirtää neulesivuilta blogin ihan omaksi osakseen.

Sitten kuulumisia neulerintamalta:
Eilen oli Joensuun neuletapaaminen ja paikalla olivat Jaana ristipistoinensa, Helka ja Tiina K. Helkaan törmäsin jo Joen Langassa, jossa suunnittelimme lankojen salakuljetusta kotiin mieheltä huomaamatta. Totesimme auton loistavaksi lankojen väliaikaiseksi säilömispaikaksi (loppujen lopuksi päädyin kantamaan langat rehellisesti suoraan sisätiloihin, sillä uusi lanka houkutti ihan liikaa).
Ostamani lanka on Marks & Kattensin Savann-lankaa, jota ostin pellavansävyisenä yhden kerän jo viime kesänä. Nyt ostin vaaleanpunaista (minulle tuli väristä mieleen mansikka-vaniljajäätelö!). Lanka on hyvää vauhtia kääntymässä pitsiseksi ponchoksi, ohje omasta päästä Joen Langassa näkemääni mallia mukaillen.
Neuletapaamisessa selailimme ostamaani Simply Knitting-lehteä, jonka ennätin jo ristiä neulejuorulehdeksi! ;D Tapaamisessa neuloin Vintage Knits-kirjan ohjeen mukaan toppia Jannen serkun kesähäihin. Toppi saa nyt hieman odottaa (siitä saattaa tulla liian iso tai pieni... ;P), sillä nyt aion pysyttellä ponchon parissa!