Hämis

Koulun vanhempainyhdistys järjesti lokakuussa koko perheen Halloween-tapahtuman, jonne lupauduin Touko-Poukoksi askarteluttamaan lapsilla lepakot. Hankalinta hommassa oli se, että myös aikuisten oli määrä pukeutua naamiaisasuun. Ei löydy kotoa. En osta kertakäyttöön. En varmaan ompele yhdessä illasas, varsinkaan kun sopivaa kangasta ei ollut varastossa.

Päädyinaskartelumuuvit salliviin  tavallisiinmustiin vaatteisiin ja nepparilla olalle kiinnitettävään hämähäkkiin. Ravelryä selaamalla ohjeita löytyi useampikin kiva. Valitsin niistä yhden ja aloin virkata.

Lanka oli ilmeisesti jämäkerä 7 velljestä. Mustaa villasekoitetta kumminkin. Vartalon täytin mustalla trikoosilpulla ja i-cordina neulottujen jalkojen täytteenä on punaiset piipunrassit. Vielä napit silmiksi, niin se oli siinä! 

Kuvaaminen tosin oli hieman pelottavaa. 

Se hevimpi kerijälaite

Jokin aika sitten kyselin eräässä neulonta-aiheisessa FB-ryhmässä kunnollisten kerijälaitteiden perään. Äidiltä napattu 80-luvulta peräisin oleva muovinen, ihan kelpo laite sinänsä. oli tulossa tiensä päähän. Laite piti kamalaa naksuttavaa ääntä, kun kerän koko alkoi hieman kasvaa. Eniten ärsytti kuitenkin se, että laitteesta sai keriessä pitää toisella kädellä kiinni. Käsivammaisena kädet tahtoivat kipeytyä. 

Iluhan sitten sujuvasti enabloi, eikä siinä kauaa tarvinnut miettiä, kun päätin seuraavan kerijälaitteen olevan loppuelämän kestävä. Tilaus hoitui kätevästi Handun kautta ja ilmeisesti kimppatilaukseen tarvittava määrä halukkaita löytyi varsin nopeasti. Paketti odotti toissapäivänä postissa.

Kerijälaite on Nancy's Knit Knacksin Heavy Duty Ball Winder. Puinen. Tukeva. Ei heilu. Kevyt käyttää. Ihana. Ja kyllä, jo nyt voin sanoa, että hintansa väärti. 

(Itse asiassa tekisi mieli vain keriä kaikki lankavaraston vyyhtilangat. Ehken kuitenkaan!)

 

Arvonnan voittaja

Blogin synttäriarpajaisten voittajaksi suoriutui Sude Suden silmukat -blogista. Onnea!

Nyt voin jo paljastaa mitä voitit, lahjakortin lankakauppa Titityyhyn! Toivottavasti lahjakortti tuo elämän räsymattoon vaihteeksi kirkkaampia raitoja.

Täällä on tuskailtu lanka- ja kangasvuoren kimpussa. Olen yrittänyt karsia mahdollisimman paljon turhaa tavaraa pois ja pahvilaatikollinen lankoja ja muovipussillinen kangastilkkuja suuntaa kohti päiväkotia tai lähikoulua. Virpomavitsojen askartelu on vielä kesken, mutta sen jälkeen pääsen askartelutarvikkeiden kimppuun. Lasten mielestä mitään ei saisi vielä pakata, koska he haluavat leikkiä/askarrella/pelata/katsoa juuri niitä tavaroita, joita yritän pakata. :D

Askareita

Joinakin päivinä pyykinpesu ja silitys ovat nautinto. 

Muuttohässäkän keskellä tulin tilanneeksi trikookankaita omia vaatteita varten. Ihaniahan nämä ovat, mutta tiedä nyt sitten milloin nämä vaatteksi muotoutuvat. Viimeaikaiset ompelukset olen pakannut suoraan kesävaatteiden joukkoon ja kuvaan ne ehkä sitten joskustaina. Sitten kun kesä tulee? 

Kuvassa Ikasyrilta SuttuPitsii (keltainen ja harmaa jäivät kummittelemaan) ja Pehemiältä harmaata Pitsiä. 

Muutaman projektipussinkin olen saanut ommeltua. Kissapussi on Boxie Pouchin ohjeella ommeltu, jämäpalasta mahdollisimman suuri, joten ylimmät kissat ovat päättömiä. Vetoketjukin on ehkä 80-luvulta. Pelastin sen kuvaan sohvalta kaksosten alta... Turkoosi pallokuvioinenpussi eläinkuvioisella vuorilla ja pellavainen raidallinen ovat menossa Joensuulaisten vaihtolaatikkoon parin lankakerän kanssa. Pelkkä pallokuvioinen jää itselle. 

DVD:t laatikoissa ja myöhään illalla ennätin neuloa pari kerrosta Casual Lacea. Pitsi ja raglanlisäykset vaativat aivotoimintaa, jota ei viime aikoina ole ollut. Ainakaan illalla.

 Huomenna sitten blogiarvonta. Muistakaahan osallistua! Luvassa visertävää yllätystä! ;)

Blogisynttärit ja arvonta

Wuhuu! Se on muuten taas maaliskuu ja blogisynttäreiden aika! Viime vuonna kymppisynttärit menivät ohi, mutta tänä vuonna juhlitaan. 

Blogi täyttää 26.3. 11 vuotta ja arvon tuona päivänä klo 12.00 tähän postaukseen kommentin jättäneiden kesken jotain pientä kivaa yllätystä. Tällä kertaa se ei ole mitään itsetehtyä! 

Ja koska blogi on edelleenkin tätä old school -osastoa, enkä tee blogiyhteistyötä minkään yrityksen kanssa, tulee tämä palkinto omasta pussista. 

Osallistuaksesi kommentoi kertomalla miten ja milloin löysit neuleblogit. Muistathan jättää jonkinlaiset yhteystiedot, jotta voin arvan osuessa kohdallesi tavoitaa sinut! 

Itse eksyin ensiksi Marjutin neuleblogiin joskus vuoden 2003 loppupuolella. Oman blogin perustin aikani ihmeteltyä. Sitä ennen olin jo tehnyt neuleaiheiset kotisivut. Kovin montaa blogia ei vuoden 2004 alussa ollut, omanikin oli ensimmäisten kymmenen joukossa. Moni niistä porskuttaa onneksi vieläkin, osa enemmän ja osa (kuten tämä) vähemmän aktiivisena. 2004 vuoden lopussa ja 2005 neuleaiheisia blogeja alkoi ilmestyä enemmän ja keskustelu niissä kävi aktiivisena. 

Ravelryn myötä keskustelu blogeissa on hiljentynyt kummasti ja itsekin huomaan passivoituneeni neuleblogien lukemisessa ja kommentoinnissa. Joskus minulla oli kaikki suomalaiset neuleblogit lukulistalla, mutta enää siihen ei pystyisi! Jotenkin huomaan nostalgiahuuruissani haikailevani alkuaikojen kotikutoisuutta.. Tosin tässä blogissahan edelleenkin kuvat räpäistään epäammattimaisesti ja pikaisesti, ei ole suurperheessä aikaa tuntien kuvaussessioihin! 

Hyvin istuvan sukan neulominen

Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin jalasta valuva villasukka. Seuraavassa kerron, kuinka neulot jalassa hyvin istuvan villasukan. Neuvot pätevät vain aikuisten sukkiin, joihin ei tarvitse laskea kasvunvaraa. Lapsen sukat voi hyvin neuloa reilummiksi, koska lapsen jalka kasvaa nopeasti. Ullassa 2/06 on  julkaistu artikkeli Asiaa sukista, jossa käsitellään sukan kantapään ja kärkikavennusten neulomista. Lisää tietoa sukan koon muokkaamisesta omille mitoille sopivaksi löydät Ullasta 3/09.

Neuletiheys ja mallitilkku

Langan vyötteessä on kerrottu ohjeellinen neuletiheys tietyllä puikkokoolla, mutta sukat kannattaa neuloa hieman suositusta tiiviimmällä neuletiheydellä. Jos vyötteessä ohjeellinen neuletiheys on esimerkiksi 20 s / 10 cm, pyri neulomaan mallitilkku, jossa tiheys on esimerkiksi 22 s / 10 cm.  Useimmiten villasukat neulotaan suositusta 0,5-1 mm pienemmillä puikoilla, tietenkin käsialasta riippuen. Helppo muistisääntö: Suuremmat puikot – vähemmän silmukoita mallitilkussa, pienemmät puikot – enemmän silmukoita mallitilkussa. Eli vähemmän on enemmän!

Neulo mallitilkku, mieluiten pyöröneuleena, kuten neulot sukatkin. Tee mallitilkusta riittävän suuri. Mittaa silmukoiden määrä 10 cm matkalla. Voit mitata silmukat myös 5 cm matkalta ja kertoa luvun kahdella. Huomioi myös puolikkaat silmukat. Silmukoiden määrä on neuletiheytesi.

Jalan mittaaminen ja negatiivinen väljyys

Sukan neulomista varten tarvitset jalan ympärysmitan päkiän kohdalta. Ota napakka mitta mittanauhaa käyttäen. Ota mitat paljaasta jalasta.

Mittaa myös jalkapohjan pituus joko mittanauhalla tai asetu seisomaan paperin päälle ja piirrä viivat varpaiden ja kantapään kohdalle ja mittaa viivojen välinen pituus. Huomaa, että tarkemman tuloksen saat seisomalla paperin päällä.

Voit arvioida pituuden myös kengännumeron perusteella käyttäen internetistä löytyviä kenkien kokotaulukoita. Muista tällöin vähentää kengän pohjan pituudesta käyntivara 1,5 cm, jotta saat oikean jalan pituuden. Muista myös, että kengännumerot vaihtelevat eri valmistajien välillä.

Jalassa istuvan sukan ympärysmitta on noin 10 % pienempi kuin jalan  ympärysmitta. Sopivan sukan ympärysmitan saat kertomalla jalan ympärysmitan 0,9. Esimerksiksi jalan ympärysmitta on 22,5 cm, jolloin sopiva sukan ympärysmitta on 22,5 cm * 0,9 = 20,25 cm.

Sama negatiivinen väljyys (englanniksi negative ease) pätee myös sukan pituuteen ja voit laskea sopivan sukan pituuden vähentämällä 10 % jalan pituudesta.

Kuvassa vasemmalla on sukka, jonka ympärysmitta on n. 10 % pienempi kuin jalan ympärysmitta ja oikealla on sukka, jonka ympärysmitta on sama kuin jalan ympärysmitta.

Tarvittavan silmukkamäärän laskeminen

Kun tiedät neuletiheyden ja jalan ympärysmitan, voit laskea sukkiin tarvittavan silmukkamäärän.

Laske ensin silmukoiden määrä yhdellä senttimetrillä. 

Esimerkiksi neuletiheys on 22 s / 10 cm, tee jakolasku 22 : 10 = 2,2

Seuraavaksi kerro tulos sukan ympärysmitalla.

Esimerkiksi 2,2  * 20,25  = 44,55

Tulos on siis 44,55  silmukkaa, joka pyöristyy 44 silmukkaan. Jos tarvitset sukkiin neljällä jaollisen silmukkaluvun (esimerkiksi 2 o, 2 n -joustinneuletta varten), voit pyöristää lukua joko ylös- tai alaspäin.

Jos haluat tutustua tarkemmin sukan istuvuuteen ja negative easeen, niin mielenkiintoisia ja hyödyllisiä neuvoja englannin kielellä löydät alla olevista linkeistä:

http://techknitting.blogspot.fi/2007/12/negative-ease-and-positive-ease.html 

http://locoguild.com/presentations/get-started-knitting-socks/

https://jmbain.wordpress.com/2014/07/30/negative-ease/

http://wisehilda.blogspot.fi/2014/04/on-ease-and-sock-fit-questions-from.html

http://wisehilda.blogspot.fi/2014/04/sock-fit-part-3-reader-questions.html

ETA: En nyt sentään kaikkiin sukkiin neulo mallitilkkua, mutta koska neulon enimmäkseen fingering- tai light fingering -paksuisille langoilla, tiedän, että omaan jalkaan sopivan sukan saan n. 60 silmukalla tiheydellä 30 s / 10 cm (puikoilla 2,25 mm) ja 64 tai 66 silmukalla tiheydellä 32 / 10 cm (puikoilla 2,0 mm). 

Maailman ihanin joulukalenteri

Kuppi glögiä, pala mutakakkua, puikoille sukka ja blogia päivittämään! 

Jokin aika sitten saimme Purkautuu-blogin Iiriksen kanssa jälleen kerran huiman hienon ajatuksen. Mitäs jos tehtäisiin omat jämävillasukkalankajoulukalenterit toisillemme! Homma tietysti repesi käsistä ja lopulta kalentereita syntyi yhteensä viisi, joista kolme askartelimme yhdessä lahjaksi ystävillemme ja loput kaksi toisillemme.

Minun kalenterista Iirikselle tuli tällainen. Pussit on taiteltu ja teippailtu jonkin netistä löytyvän pussintaitteluohjeen mukaan, pohjana 15x20 cm kokoinen pala voimapaperia (koska se vaan on niin kaunista!), pyörylät ovat kuviollista skräppäyspaperia ja numerot taiteiltu hopeatussilla. Yläosaan on taiteiltu puolikas koristekakkupaperi ja koko komeus on Iiriksen neuvojen mukaisesti nidottu nitojalla kiinni jesarista ja Karismasta punottun punavalkoiseen nyöriin.  

Olimme sopineet kalentereiden vaihdon tälle aamulle kera mutakakku- ja glögitarjoilun ja minä sain Iirikseltä näin ihanan kalenterin. Se sopi täsmälleen meidän uunin kylkeen, liekö Iiris sitä salaa mittaillut.. Pussit ovat hauskoja tötteröitä ja kivasti erivärisiä. Iiris ehkä kertoo blogissaan lisää askartelusta.

 Ekasta luukusta, tai siis pussista, löytyi tällainen herkku. Merinoa se on, liekö Cascaden Heritagea. Ihana smaragdinvihreä sävy! Se pääsi puikoille, joita neulon parhaillaan tätä kirjoittaessa.

 Kalenterista on tarkoitus valmistua villasukat, päivät 1-12 ovat ensimmäinen sukka ja 13-24 toinen sukka. Emme tietenkään muistaneet punnita, että kummastakin sukasta tulisi yhtä painavat. Kärjestä aloittaen sillä ei nyt niin ole väliä, ja ainahan yläosan resorin voi neuloa vaikka jostain muusta väristä..

Ensi vuodelle on sitten suunnitteilla huivikalenteri. Tai kalenteri 24 erivärisestä itsevärjätystä vyyhdistä. Tai ehkä jopa kalenterivaihto..

Joka tapauksessa tämä on ihanin ja paras joulukalenteri, joka minulla on koskaan ollut! Kiitos Iiris, olet ihana!

Dragonflies Hats

Syksy on lempivuodenaikani. Rakastan syksyn valoa ja värejä.


..niin kuin nyt vaikka tällaista vauvankakan kellanruskeaa:

Nämä ovat itse asiassa kaksi eri pipoa, vaikkakin identtiset. Ylemmän neuloin keväällä itselleni ja alemman äidin toiveesta hänelle. Lankana molemmissa on Cascade 220 ja malli on Joji Locatellin Dragonflies Hat. Alemman kuvan tunika on myös itse ommeltu, malli viime syksyn Ottobresta. Kangas on Pehemiältä, kuosia en tietenkään muista. 

Eikä meillä nukenkaan tarvitse palella. Belle sai fritsuhuivin kaulahuivin sukkalangan jämistä, kun testasin huivimallia. Väriyhdistelmä on aika vinkeä, mutta tytär tykkää. Ja kivastihan tuo sointuu Bellen kiharapehkoon! Omasta huivista tulikin sitten räikeän musta-harmaa, se edellisessä postauksessa vilautettu.

 Miehen sisko toivoi itselleen sukkia. Raidallisia ja pitkiä. Neuloin Spring Sockit Noro Kureyon Sockista. Ihanat värit, mutta yksisäikeisen neulominen kahdelta kerältä oli hieman.. hmm.. kikkuraista.

Viime lauantaina rentouduttiin Lehmon neule- ja kehruupäivän merkeissä. Sen verran tehokkaasti, että jäi kuvat ottamatta. Mutta ensi vuonna uudestaan, sen verran tehokkaasti tuli akkuja ladattua. Ja kiitos apukäsien, ennätin jopa kehrätä yhden rullallisen päivän aikana! Oli kiva tavata vanhoja ja uusia tuttuja ja ahtaa maha täyteen herkkuja.

Toukotöitä

Lankatarhassa on palattu ompeluhuumasta neuleiden pariin. Ompeluhommat ovat siitä mukavia, että niissä valmista syntyy nopeasti. Tosin se tarkoittaa sitä, että kaksoset nukkuvat päiväunensa yhtä aikaa ja että joka tapauksessa saan harraastaa stepaerobiciä ylä- ja alakerran välillä. Neuleet valmistuivat hitaammin, mutta koska ne lojuvat kotoisasti sohvalla, on helppo neuloa silmukka tai kaksi silloin kun ennättää. 

Toukokuisten SSH-sukkien testineulonta saa nyt jäädä pariksi päiväksi odottamaan, koska huomasin, että muskari loppuu pian. Muskarin opesta on tullut meidän lapsille tärkeä ja hänen lopettaessa ajattelin lahjoa häntä vähän isommin. Tulossa on alpakkainen Leftie saajan lempiväreissä. 

Puikoilla olisi myös sukat käsinkehrätystä, Dreambird alpakasta ja Noron sukkalangasta ja marinoitumassa Featherweight Cardigan ja Irish Diamond Shawl ja yksi puuvillainen
Pamuya. Ja näköjään itselle lapaset ensi talveksi. Jotta olisihan noita...

Olenkohan minä ainoa, jolla on ristiriitainen olo blogien mainostamisesta? Siis näistä yhteistyökumppanien arpajaisista ja piilomainonnasta? Vai olenko minä vain jokin muinaisjäänne? Ensi keväänä blogi täyttää kymmenen vuotta. Silloin luvassa arpajaiset, mutta silloinkin ihan itse ostetuilla palkinnoilla.

Tässä nyt olisi linkki blogiin, joka arpoo Novitan kanssa tarpeet virkattuun mattoon. Kun kerta osallistuminen vaati FB-tykkäystä tai linkkaamista. Että jos se blogin ainoa lukija haluaa käydä katsomassa? ;)

Voi pojat!

Taitaa olla taas vuotuisen blogipäivityksen aika.. 

Blogin pitäminen, kuten lähes kaikki muu normaali toiminta jäi, kun oli raskaana. Kaksosten odotus on ras-kas-ta. Uskotteko? Alun tyrmäävän pahoinvoinnin ja väsymyksen jälkeen siirryin sujuvasti loppuraskauden vaivoihin. Koska odotin identtisiä kaksosia, jouduin ravaamaan seurantaultrissa joka toinen tai joka viikko (ja ne piti maksaa itse..). Äitini jäi onneksi vuorotteluvapaalle joulukuun alussa ja otti hoitaakseen isommat lapset. Minä sain levätä, enkä kyllä enää muuhun olisi kyennytkään. Pienikin jalkeilla olo aiheutti supistuksia ja kipuja ja lääkärit käskivät olemaan makuuasennossa mahdollisimman paljon, jotta vauvat saataisiin pysymään masussa mahdollisimman kauan.

Tammikuun alussa olin sitten taas menossa piipahtamaan eräälle kontrollikäynnille sairaalaan. Ajattelin ottaa sukantekeleen mukaan, että on taas jotain tehtävää odotellessa (ja lääkäriajat eivät koskaan ole myöhässä, kun on neule mukana, mutta unohdapas neule kotiin!). Piipahdus venyi 2,5 viikon mittaiseksi ja sairaalasta kotiuduin yhdessä kahden poikavauvan kanssa. Minut otettiin sairaalaan sisään raskausmyrkytyksen oireiden vuoksi ja tilannetta seurattiin reilu viikko ennen kuin synnytys käynnistettiin. Pojat syntyivät hyvän kokoisina raskausviikolla 35+3, mutta joutuivat pienten viikkojensa takia lastenteho-osastolle seurantaan. Minun vointia seurattiin myös tarkasti ja näin jälkikäteen olen vasta tajunnut, miten heikko vointini oli.

Mutta onneksi kaikki sujui hyvin ja meillä on nyt kaksi hyvin samannäköistä veijaria! Ylemässä kuvassa juuri kotiutuneena reilun viikon ikäisenä ja alemmassa kuvassa n. 3 kk ikäisenä.

 

Näiden veijareiden kanssa riittää puuhaa, mutta ihania he ovat! Niin kuin myös Isoveli ja Isosisko.

Synttäriarvonta

Synttäriarvonnassa onnettaren suosikiksi nousi arpa numero 3 eli Karoliina! Onnea! Palkintona on vyyhti sukka- tai huivilankaa, jonka värjään haluamasi väriseksi. Otan sinuun yhteyttä.

Kahdeksan vuotta!

Blogi täyttää tänään kahdeksan vuotta! Neulemaailma oli hyvin erilainen aloittaessani bloggaamisen 2004. Ravelryn sijaan keskusteltiin Neulonta-listalla ja neuleohjeetkin etsittiin pääasiasa lehdistä ja kirjoista. Neuleblogejakin oli vain muutama, mutta määrä lisääntyi huimasti Marjutin esimerkkiä seuraamalla. Kotimaisia nettilankakauppojakaan ei juuri ollut, ei ainakaan indie-yrittäjiä saati -värjäreitä. Onneksi ajat ovat muuttuneet!

Blogisynttäreiden kunniaksi on tapana järjestää arpajaiset. Niin tälläkin kertaa. Koska päivitän blogia melkoisen harvoin ja tilaamani blogit luen sitku on aikaa, päätin venyttää arpajaisiin osallistumisaikaa kokonaiseen kuukauteen. 

Arpajaisiin voit osallistua jättämällä kommentin tähän postaukseen 26.4.2012 mennessä. Mieluusti lukisin jotain muutakin kuin hep, mutta sekin on kiva. Ja viimeaikaisen kommenttitulvan perusteella sinulla on erittäin hyvä mahdollisuudet voittaa! ;)

Voittaa mitä? Enpäs kerro.

Voimauttava viikonloppu

Pitkän automatkan päästä löytyi salillinen naurua, höpötystä, herkkuja ja saattoipa siellä joku neuloa ja kehrätäkin jotain. Vähän pelotti vihaiset ilmeet, joita onneksi näki vain seinillä. Tässä viiksistä päätellen Aatu: 

Retriitti oli minulle ensimmäinen, vaikka joka kerta ensimmäisestä retriitistä alkaen on ollut kova hinku päästä mukaan. Vihdoin se onnistui ja sain vielä mukaani parhaan ystäväni. Retriitissä oli ihana nähdä vanhoja tuttuja ja saada vihdoin kasvot tutuille nimimerkeille. Tänne pitää päästä toistekin! 

Retriitissä järjestettiin tällä kertaa kolme pajaa, virkkaus-, kasvivärjäys- ja kehruupajat. En osallistunut niistä mihinkään, koska olen leikkausten jälkeen ollut vielä hieman väsynyt. Rukkikurssin ajaksi menin päiväunille, mutta rukki sentään pääsi mukaan pajaan Rukki-Nanny Tuulian hellään huomaan.

Retriitissä kehräsin lähes koko ajan, vain pienen hetken neuloin toista Pamuya-huivia, tällä kertaa kirjavaa. Harmaakin on vielä esitelemättä.. Kehräsin itsevärjäämästä BFL-silkistä huivilankaa Glasgow Rose Shawlia varten. Kuitua oli vain 92 grammaa, mutta navajokerrattuna sitä tuli kuitenkin n. 600 metriä. Sen pitäisi riittää huiviin, mutta toivottavasti saan huivista riittävän ison. Tykkään kovasti valmiista langasta, kuvassa ei oikein näy värin vaihtelut.

Pajojen lisäksi retriitin ohjelmaan kuului lanka-arpajaiset. Luojalla loton avaimet, vai miten siinä luki..

 .. mutta olen todella ihastunut tähän arvontavoittoon. Tuulian värjäämää BFL, väri taitaa olla jotan ruosteista kettua. Ihana! Peigestä Woolista voi sitten vaikka neuloa bikinit kesäksi.. Vai oliko se sävy Puuteri?

 

Eikä tässäkään ihanuudessa ole mitään vikaa. BFL-silkki-Firestar. Just eikä melkein. Huivi.

 

 Sunnuntaiaamuna salissa oli hetken hiljaista:

Kotimatkalle jouduttiin lähtemään hyvissä ajoin eli liian aikaisin. Paluumatkalla ei enää pysähdytty melkein kolmeksi tunniksi Jämsän varikolle, vaikka sieltä saikin aika kelvollista ruokaa.

Me&I-arvontaa!

Tämä ei ole lastenvaateblogi, eikä ole sellaiseksi muuttumassa. Älkää säikähtäkö. Tulin vain vinkkaamaan blogiarvonnasta, jossa on palkintona naisten erittäin mukavat ja kivannäköiset housut. Käykää osallistumassa!

Taito-lehti arpoo!

Taitoarvontaa!

Nyt ei luvata tilpehöörejä, eikä Ruattin risteilyitä vaan aitoa asiaa.

*

Taito-lehti järjestää bloggaajille ja facebookkaajille arvonnan, josta voi voittaa vain järkeviä asioita, kuten

lahjakortit Ilun Handuun (100 euroa),
Titityyhyn (50 euroa),
Villavyyhtiin (50 euroa)
sekä kaksi Taito-lehden vuosikertaa.

*
Arpajaisiin voit osallistua jakamalla tämän ilmoituksen blogissasi tai Facebook-sivuillasi ja ilmoittamalla siitä sitten osoitteeseen: toimitus(at)taito.fi. Yhdestä julkaisusta saat yhden arpalipun ja jos joku mainitsee tilauksen tehdessään lukeneensa tästä kampanjasta blogistasi, saat peräti 10 arpalipuketta! Arvonta on voimassa 2.3. asti.

*

Huipputarjous Sinulle: tutustumisjakso (6kk/3kpl) supersome-hintaan 20 euroa!
(Norm. 27 €) (http://www.taito.fi/some)

Suomalaisen käsityötaidon puolestapuhuja, 105-vuotias klassikko elää tätä päivää jalat tukevasti juurissa ja tukka tuulessa tuivertaen. Kuusi kertaa vuodessa asiaa käsityön ilmiöistä, tekijöistä ja tekniikoista. Tule mukaan värikkäiden tekijöiden matkaan!

Vettä ja villiksiä

Viikon alku oltiin miehen kotipaikkakunnalla. Reissuun mahtui apen kesämökin rakentamisen lisäksi myös tutustumista paikallisnähtävyyteen. Matka taittui mukavasti laivalla, vaikka se hieman totiseksi pikkumiehen vetikin..

Pirtissä oli kolme rukkia, kaikki käyttämättömänä ja ainakin kaksi niistä oli rikki. Enempää en ennättänyt tutkia, sillä miehelle tuli yhtäkkiä kiire saada minut ulos pirtistä. Liekö pelännyt meidän jäävän loppupäiväksi sinne..

Rannalla loppuaika kului mukavasti laivaa odotellessa. Rantahiekassa oli mukava leikkiä.



















Lopulta tuli uni ja nälkä. Onneksi äiti oli varautunut helpolla matkaeväällä.




















Automatkojen ja Aaron päiväunien (kiitettävät kaksi ja puoli tuntia!) aikana neuletakki valmistui nopeasti. Lankana pääosin Novitan Florica, puikot 2,5 mm tai 3 mm ja malli Garnstudion kaarrokeneuletakki.





















Kirjoneulekaarrokkeen värit ovat ihanan harmoniset. Kaikki kasvivärjättyjä, takaa vasemmalta punasipulin jälkiväri, punasipuli ja lupiini. Edessä vasemmalta jäkälä ja limanuljaska. Kaikissa alunapuretus, takarivin langat Novitan Floricaa ja edessä Pirtin Kehräämön ohutta kampalankaa.





















Välipalaneuleena tein uudesta Novitan Purosta pienenpienet villavaippahousut. Niitä en tietenkään päässyt testaamaan, mutta lanoliinituksen jälkeen housut vaikuttaisivat sopivan tehtäväänsä mainiosti. Lanka on tunnultaan todella samantapaista kuin Novitan Aino tai Twilleys of Stamfordin Freedom Spirit (myy mm. Priima). Värit vaihtuvat melko tiheästi, mutta pienissä vastasyntyneen villahousuissa raidoista tulee silti meko leveitä. Yhdestä kerästä sain neulottua yhdet pitkälahkeiset nb-kokoiset villikset. Isompiin pitkälahkeisiin tarvitaan kaksi kerää, mutta ehkä lyhytlahkeisiin s-kokoisiin riittäisi vielä yksi kerä.






















































Malli:Villavaippahousut, oma malli
Lanka: Novita Puro Ruska 38 g
Puikot: 4,5 mm pyöröpuikot 40 cm ja 30 cm

Violariumin kesäkilpailu

Käsityöterapeuttiystäväni vinkkasi, että ristipistokauppa Violariumin blogissa on meneillään kesäkilpailu, käykääpä katsomassa.


Ensi kerralla sitten villavaippahousuja ja keskeneräisiä neuleita.

Long time no see

Blogitauko teki hyvää! Neulominen kiinnostaa taas, samoin neuleblogien seuraaminen. Ja ehkä jaksan esitellä omia tylsiä ja tavallisia neulomuksia, jotka eivät valmistu ikinä. Puikoille on päätynyt yksi lahjahuivi ja yksi ihan sellainen pikkuinen ja nopea projekti kuin tilkkupeitto, joka menee myös lahjaksi. Mutta niistä lisää myöhemmin.

Viikko sitten leijuin pilvissä. Ensiksi Amazon ilmoitti postittavansa Cookien sukkakirjan arvioitua aikaisemmin. Sitten suureksi yllätykseksi raskaustesti näytti plussaa. Meille oli tulossa jouluvauva! No eipä sitä iloa kauan kestänyt. Perjantaina aloin vuotaa verta, ensin tipottain ja sitten hieman lisää. Minä tiesin heti, vaikka "alkuraskauden verenvuoto voi olla harmitonta". Pieni elämän alku valui minusta ulos. Elämä, jota me olimme jo ennättäneet suunnitella ja josta olimme niin kovasti iloinneet.

Maanantaina lääkäri ei löytänyt ultralla mitään ja raskaushormoniakin oli enää vaivaiset 36. Maanantai-iltana alkoi supistella. Se oli surullista, hormonia oli sen verran, että kuvotti, mutta samaan aikaan tuli supistuksia. Toisaalta olin tyytyväinen, jos vaan kaikki tulisi itsestään pois.

Mutta elämä jatkuu, koska on pakko. Keskenmenoista ei hirveästi puhuta, mutta nyt tuntuu, kuin suunnilleen joka toisella naisella olisi ollut jossain vaiheessa elämää keskenmeno tai useampi. Tämä oli onneksi vasta ihan alussa ja minulla on jo sylissä pieni täydellinen Ihmeiden Ihme.

Mutta takaisin neulomisasioihin. Cookien sukkakirja tuli todella huonoon saumaan, juuri samana päivänä kuin kävin sairaalassa kuulemassa keskenmenotuomion. Jaksoin selailla kirjaa hieman, mutta ajatukset olivat todella jossain muualla kuin kirjassa tai miehen tuomassa suklaalevyssä. Kertoo aika paljon...

Nyt olen tutustunut kirjaan paremmin ja pakkohan sitä on hehkuttaa. Cookie on suunnitellut aivan mahtavia neulemalleja (ei liene kenellekään yllätys..) ja kirjan alkuosakin on valaisevaa luettavaa. Erityisesti kolahti osio, jossa opastetaan muokkaamaan valmiita mallikuvioita omiin tarpeisiin sopivaksi. Ja löytyi kirjasta toki muutama sukka, jonka on ihan pakko päästä heti puikolle. Mitä siitä, että minulla on entisten projektien lisäksi puikoilla kaksi neuletta, joiden pitää valmistua tässä kuussa. Kuukausihan on vasta alussa..

Neulomisen iloa etsimässä

Minua vaivaa Plääh. Ei niinkään itse neulomisen osalta, mutta muuten. Luulen, että se liittyy minua viime aikana vaivanneeseen yleiseen ahdistukseen. Siihen, että pitäisi ostaa ja kuluttaa sen minkä ennättää. Ja kaiken pitäisi olla kallista, jotain hienoa merkkiä ja mieluiten vähän parempaa kuin naapurilla. Elintasosta ei tingitä, syödään sitten vaikka kaurapuuroa.

Meilläpä tingitään. Kaurapuurolinjalla ei sentään vielä olla, vaikka minä käytänkin huiman kotihoidontukeni (300 euroa miinus 20 prosentin vero) tällä hetkellä lähinnä fysioterapiaan ja opintolainani lyhennykseen.

Ei sillä, että meillä kummallakaan olisi ikinä mitään merkkivaatteita ollut, tai sellaisten perään oltaisi edes haikailtu. Arvot on pikemminkin päinvastaisia ja niiden toivon jälkikasvullekin periytyvän. Halvemmallakin saa ihan kelvollista, en vain suostu esimerkiksi maksamaan sataa euroa pikkulapsen välikausihaalarista, kun 30 eurollakin saa kelvollisen. (Onhan meidänkin äidit selvinneet ilman)

Mutta nyt tämä minun oma kulutushysteriaangstini on levinnyt koskemaan myös neulomista. Tai lähinnä sitä yhä kiihtyvää tarvikkeiden kilpavarustelua. Pitää olla lankaa, joka maksaa vähintään 15 € / 50 gramman kerä, puikot Sitä tiettyä Merkkiä ja neuleohjekin mielellään muinaispersiaksi.

Minäpä olen juntti. Tilaan edelleen myös Ison Kotimaisen lehteä ja ostan sen lankoja, jos kohdalle sattuu hyvä tarjous ja lanka sattuu miellyttämään. (nyt karkoitin varmaan loputkin blogin lukijat) En aio ostaa hirmukalliita sukkalankoja vain siksi, että muut niin tekevät tai että ne ovat niin ihania. Minulla ei ole varaa. Lankaa löytyy toki varastosta useampi kymmenen kiloa, luultavasti kuutisenkymmentä, joten siellä on aarreaittaa joksikin aikaa. Aion vetäytyä ainakin kuukauden ajaksi viettämään selibaattia ja sulkeutua neuleblogien, neuletapaamisten ja Ravelryn ulkopuolelle. Ravelryssä aion sentään käydä etsimässä sopivia neuleohjeita.

Neuleblogi viettää tauon aikana 5-vuotissynttäreitä, tarkemmin sanottuna 26.3. Kiitos lukijoille, sekä alusta asti mukana olleille että uusille tuttavuuksille. Kiitos kommenteista, ne ovat tuoneet paljon iloa!

Hiljaiseloa

Blogi jatkaa hiljaiseloa..

vasen, eli se parempi käsi paketissa, kyynärnivel paikoiltaan ja värttinäluun pää pirstaleina. Kaaduin metsässä kantoliinaillessa Aaron kanssa. Hätäännyin, meitä seuraamaan lähtenyt kissa säikähti metsätykonetta ja kaaduin maahan jääneeseen oksankarahkaan. Pojalle ei käynyt kuinkaan, pipo vain lensi päästä pois ja poika katseli silmät ymmyrkäisinä.

Kännykkää ei tietenkään ollut mukana, koska periaatteesta vastustan kaikkea kännykkä-ipod-mitäniitäliekään-hysteriaa. Vastedes lupaan yrittää muistaa pitää puhelimen (jossa on virtaa, terkut pirrelle) mukana.

Käden piti ensiksi olla vain sijoiltaan, mutta onneksi valitsin vaihtoehdoista kipulääkitys/nukutus sen vähemmän kivuliaan. Kävi ilmi, että luuta on murtunut. Seuraavaksi päiväksi leikkaus, joka kesti kolme tuntia. Sairaalassa kättä enemmän koski rintoihin, joita en pyynnöistä huolimatta (mitä, vieläkö sinä imetät 7 kk:n ikäistä lasta!) päässyt tyhjentämään synnytysosaston rintapumpulla. Oma 200 litraa lypsänyt Harmony ei enää pelittänyt yhdellä kädellä. Rintatulehdusta ei kuin ihmeen kaupalla tullut, vaikka olin liki 2 vrk tyhjentämättä rintoja. Ennen lähtöä tissit alkoivat tyhjentyä itsekseen kipsaushuoneen mukavassa lämmössä ja tietysti siitä syystä, että tiesin pääseväni Aaron luo. Mutta mahtoi siinä olla kipsaajasedällä oltavat... :)

Valmiita töitä ei ole hirveästi valmistunut, siitä on pitänyt huolen täydellisen rintalakon tehnyt Aaro. Päivät ovat täyttyneet maidon lypsämisestä (3-5 kertaa päivässä 1 h), syöttämisestä ja pullojen pesusta ja desinfioimisesta. Ja lypsämistä jatkan edellen, niin kauan kuin maitoa tulee. Maitoa tulee sairaanhoitajien tylystä kohtelusta huolimatta edelleen, tosin vähän vähemmän, joten korviketta pitää antaa kaveriksi.

Neuleita taidan esitellä enemmän ensi kerralla. Eli hyvin pian, koska kun en voi osallistua Aaron hoitoon, niin ylimääräistä aikaa on. Onneksi miehellä oli vielä 2 viikkoa isyyslomaa pitämättä ja välissä syysloma!

Tässä kuitenkin kuva Aarosta, 7 kk, päällä äidin ompelenat haalarit ja hattu. Kaavat syksyn Ottobresta, kankaat hyvin marinoituneita jämäpaloja. Haalarissa nyörien sijaan käytännöllisempi kuminauha vyötäröllä. Ja kädessä on tietysti tyyliin sopivat ruskea-vihreäpilkulliset lapaset.