Upper East Side

Selfieiden ottaminen on aika hankalaa. Tiedättehän, pitäisi pystyä samanaikaisesti hallitsemaan teknistä laitetta, piilottamaan kaks... kolmoisleuka, hymyilemään ja asettelemaan silmälasit niin, että silmät näkyvät. Ihan mahdotonta. Ei paljon naurata! 

Olisko hiukset auki kivempi. En kyllä hymyile. Sit näkyy tuo hevoseen törmännyt etuhammas.

Paskan marjat! Ihan tylsiä kuvia! Sain hyvän idiksen...

 Heittäydyn hankeen. Ei mennyt ihan putkeen.

Ylimääräiset karvat pois naamalta. Iih, kun on kylmää lunta! 

Noh, esitetään nyt kuitenkin kameralle, että tässä on ihan kiva köllötellä. Päässä on sentään lämmin pipo. Se on muuten Joji Locatellin malli Upper East Side ja neulottu Titityyn juhlavuoden langasta Tweetiestä joka on Handun värjäämää. Siinä on merinoa ja kashmiria. Että sopii työntää vaikka pää hankeen.

Pitkä jouluinen rosollipostaus

 Ihan vaan muutama joululahja tuli tehtyä. Aina ajattelen, että tänä vuonna en sitten tee itse, vaan ostan valmiina ja pääsen helpommalla. Sitten kuitenkin tulee idea, toinen ja kolmas ja lopulta huomaan olevani keskellä keskeneräisten joululahjakäsitöiden kasaa ja joulu kolkuttelee ovella. Luvassa siis pitkä sillisalaatti viime aikojen tekemisiä. 

Mutta ensiksi tärkeimmät, eli oman pesueen jouluvaatteet. Alkuun yhteiskuva koko katraasta. Isoveli on juuri ennen kuvan ottamista itkettänyt siskoa. Kuvattavana oleminen on vaikeaa, tämä taisi olla suurin piirtein paras kuva kymmenestä otetusta. Onneksi ei enää tarvitse ajatella filmin kulumista... 

Aaron ja poikien paidat on PaaPiin hiekanväristä Talvi-trikoota. Lisänä sinne tänne aplikoituja punaisia tonttuhattuja. Kaava joku Ottobren peruspaidan kaava ja koko 134 cm.

Venlan mekko on myös parin vuoden takaissesta Ottobresta, en muista mallia. Aika leveä on. Lisäsin helmaan ja hihoihin pituutta. Hihoihin olisi saanut laittaa enenmmänkin. Ehkä lisään myöhemmin resorit, jotta menee pidempään (ja kun leveys alkaa olla sopiva..)

Itselle tein mekon Ikasyrin Suttupitsii-trikoosta. Viimeinen kaksoisneula oli kummasi katkennut neulatyynyssä ihan itsekseen ja juuri jouluaaton attona. Niinpä ompelin kääntet väliaikaisesti tavallisella ompeleella. Korjaan kunhan jatkan. Ruma se on noin, mutta sainpahan jotain vaatetta jouluksi! 

Ja sitten niitä lahjoja. Mekotettavia tyttöjä oli muutama. Kankaina Aurinkopeuraa, Persikanväristä Siiriä ja Myyryä sekä violettia Sammalpolkua. Pari eri kaavaa, koot 98-116 cm.

Poikiakin lahjottavista löytyy. Yläkuvassa PaaPiin Vintage autot, harmaan koko 128 ja petrolin 122 cm. Alakuvassa traktoridigitrikoota ja työkoneita muitaakseni Jyväskylän kangaskaupasta eli entisetä Kestovaippakaupasta. Näissä koot 86 cm ja 110 cm. 

Suvun vielä hetken uusin tulokas sai bodyn (koska jännästi se viikkoa ennen joulua aloitettu villahaalari ei ennättänyt valmiiksi). Koko 74 cm ja kangas en muista mistä, kaupanpäällispalanen, joka oli juuri omiaan vauvan bodyyn. Tämä meni pojalle, mutta värityksen puolesta aika unisex. 

Ja muutama pipo tuli tehtyä. Aurinkopeuraa kaverille ja kummilapsen äidille ja Pehemiän ihanaa Babushka Roses-trikoota mustapohjaisena esikoisen opelle. 

Joululahjkoiksi neuloin yhteensä kolmet Kupla-lapaset, tässä kuvissa niistä kahdet. Viime vuonna neulotut omat ovat alun pettymyksen jälkeen osoittautuneet varsin ihanaksi käytössä. Lapasiin käytin varastosta löytyneitä Dropsin Karisma-lankoja. Ehkä pitää tehdä vielä itselle yhdet, punavalkoiset vaikka? 

 Pikkuveli sai kynsikkäät. Ohje oli joku Ravelryn ilmaisohje, mutta jouduin kovasti poikkeamaan siitä. Peukalon jälkeen olisi pitänyt neuloa vain n. viisi kerrosta ennen pikkusormen kohtaa. Ei olisi sopinut edes omaan käteen, saati melkein parimetrisen pikkuveljen!  Lankana Fabel. 

Sitten lapaset miehelle ja itselle. Miehen lapaset seiskaveikan jämiä. Omat lapaset jesaria ja ne on aloitettu viime joulun aikoihin. Lapasen tekeleet sujahtivat muutossa johonkin epämääräiseen lankapussiin ja muistin ne vasta vähän aikaa sitten. Toinen lapanen valmistui nopeasti, koska onneksi olin kirjoittanut silmukkamääriä muistiin. Näistä piti tulla ohje Ullaan, mutta päädyin neulomaan hieman monimutkaisemman mallin samalla idealla. Mutta sen näette sitten seuraavassa Ullassa helmikuun lopussa. 

Osallistuin Facebookin ompeluaiheisen ryhmän yllätysompeluun, jossa tilasimme pätkän kangasta tietämättä etukäteen millainen kangas tulee olemaan. Sika säkissä siis. Kangasta odoteltiin monta kuukautta ja ensinäkemältä kangas oli aivan kamala. Hirveä sillisalaatti ja tarkoitus oli ommella kankaasta jotain kivaa itselle. Ensimmäinen ajatus oli yöpaita tai pitkät kalsarit. Sitten Marimekko-tyylinen leveä tunika taskuilla. Paitsi että en ole yhtään Marimekkoihminen. Lopulta päädyin tekemään kankaasta hameen ME&I:n hameesta ideaa ottaen. Helma on hieman levenevä ja vyötäröllä on korkea kaksinkertainen trikookaitale. Tuli kiva! Kuvissa hame on ilman helman käännettä, koska uudet kaksoisneulat katkenneen tilalle eivät vielä olleet ennättäneet tulla postissa. Kuvittele siihen siis kapea käänne kaksoisneulalla tikattuna.  

Tässä hame vielä takaa. Leikkaisn kankaan tarkoituksella siten, etteivät violetit osuudet tulleet kohdakkain. Nyt hame näyttää ikään kuin neljästä kaitaleesta ommellulta. Eikä tuo lohipersikka ole enää niin paha. Hametta voi pitää kummin päin tahansa, ellei välttämättä halua lohipersikkaläikkää peppua korostamaan. Lopputulos yllättävän kiva, saattaa jopa tulla uusi suosikkivaate. Hame yhdistyi yllättävän kivasti moneen vaatekaapin yläosaan. Eipä olisi ensinäkemältä uskonut!

Vielä viimeisimmäksi esikoisen uusi paita. Kangas on Tyyne-Esteriltä tilattua Minions-digitrikoota. Aaro suunnitteli itse värityksen. Kaava on taas jokin Ottobresta otettu. Takakappale on mustaa ja nuo olan mustat palaset korostavat kivasti koululaisen kovasti leventyneitä hartioita. Minne se äidin pikkupoika katosi? 

Jämälangoista

Helmikuussa valmistui vielä toinen Ida's Kitchen -pipo, tällä kertaa esikoiselle. Tykkää kovasti ja kuulemma eskarissakin oli pipoa kehuttu. Pipon alla oleva tähtikuvioinen kypärämyssykin on omaa tuotantoa. Samalla mallilla ommeltuja on esikkoisella kolme kappaletta, mutta kaikki tuntuvat olevan aina kadoksissa.. Pipo on neulottu samoista Cascade 220:n jämistä kuin aiemmassa postauksessa oleva oma pipo, mutta tässä on käytetty vain kolmea väriä.

Tytär valitsi itse värit lapasiin. Ohjeeseen otin mallia Sukupolvien silmukat -kirjan Evakkomummon linnunsilmälapasten ohjeesta. Silmukoita on lapasissa 40 ja ne ovat juuri sopivat neljävuotiaalle. Lankana näissä on vanhan merinovillaisen Novita Woolin jämiä, violetti taitaa olla Gjestalin Maijaa. 

Kivat tuli, voishan tällaiset tehdä itsellekin. Fingering-paksuisten jämiä olisi enemmänkin. Tosin esikoinen jo valitsi värit omiin lapasiinsa ja hänellä taitaa olla akuutimpi lapaskapelo! Tällä hetkellä puikoilla on tosin Casual Lace -neuletakki harmaasta Cascade Heritage Sockista. Jos sen saisi valmiiksi ennen pakkausrumbaa.. 

Iitan kyökissä

Kirsten Kapurin suunnittelema Ida's Kitchen Hat oli houkutellut jo pitkään ja kun sain ohjeen SYTtinä Tui:lta, niin eihän siinä muu auttanut kuin laittaa pipo puikoille!

Tämän vuoden tavoiteena on ollut neuloa mahdollisimman paljon oman lankavaraston langoista ja sekä Ravelryn että ihan fyysisen neulekirjaston ohjeista. Lankana käytin Cascade 220:n jämiä ja vielä korkkaamattomia vyyhtejä sopivissa väreissä. Ihan täysin mieleni mukaisia lankoja ei varastosta löytynyt, mutta alkuperäisen ohjeen seitsemää sorttia kuitenkin.

En nyt tiedä, tuliko tästä keski-ikääntyvän tätylin wannabe-hippipipo vai ihan cool ja eri hieno. Omasta mielestä jälkimmäistä. Pipon korkkaus kirjastoreissulla ei saanut aikaan kirjastontädissä naurunpyrskähdyksiä, mutta toisaalta olen tainnut siellä asioida joskus kuollut kala päässä, joten se e ehkä kerro mitään.

Neuloin pipon ohjeen suositusta reilusti pienemmillä puikoilla. Pipo venähti kastelussa ja on nyt sopiva, mutta ehkä haluaisin vielä sellaisen ihan lörppämallisen pipon. Jos vaikka vähän vähemmillä väreillä? Oliivinvihreä houkuttaisi, mutta ne on oikeastaan varattu villatakkiin. Harmaata, valkoista ja..? Hatusta lisää Ravelryssä.

Suutarin lasten kengät

Tänä vuonna tavoitteena oli neuloa enemmän itselle. Näinhän siinä sitten taas kävi, että itselle on tähän mennessä valmistunut vain muutama hassu neule, mutta lapsille on tullut neulottua enemmän. Tarpeeseen toki, sillä edellisvuotisilla neuleilla on paha tapa kutistua kesän aikana. Sukkia, lapasia ja pipoja taas katoaa nopeampaan tahtiin kuin niitä ennättää neuloa. 

Syksyn ensimmäisiin kirpeisiin päiviin valmistui Anadiomenan kaunis pipomalli Alize Hat. Lankana pipossa on Dropsin ja Sublimen DK-vahvuiset merinosilkit. Kiva hattu, mutta tuo nurjan neulominen alkoi jossain vaiheessa syödä naista!

Malli: Alize Hat

Lanka: Drops Baby Merino ja Sublime Baby Cashmere Merino Silk DK, yht. 50 g

Vähän kylmempää säätä varten kehräsin pipolangan Louhittaren Luolan pinkki-vihreästä Corriedalesta ja neuloin Rikken, joka on kuin luotu käsinkehrätylle langalle. Silmukkamäärää vähensin rajulla kädellä, jotta paksummasta langasta tuli sopiva pipo 4-vuotiaan päähän.

 Malli: Rikke Hat

Lanka: Käsinkehrätty Louhittaren Luolan Corriedale 75 g

Eskarilainen sai taas kerran yhdet villasukat kadotettavaksi. Värikäs on pojan mieleen, joten sitä sitten tuli. Lankana itsevärjättyjä ja keränloppuja Nalle-lankaa. Sukissa on 52 silmukkaa ja kuuden kerroksen korkuisia raitoja.

 

Malli: 52/6

Lanka: Nalle, käsinvärjättyjä ja jämäkeriä

 

Minusta tuli marraskuussa täti toisen kerran ja pienokaiselle talven pakkasia varten neuloin taatusti konepestävän setin Dropsin Fabelista, kun sitä sattui sopivasti varastossa supistusten alkaessa olemaan. Hattu on luottomalli Norwegian Sweet Baby Cap ja sukat ja lapaset omasta päästä, riittävän pitkällä ja leveällä varrella molemmat. 

Malli: Norwegian Sweet Baby Cap ja loput omasta päästä

Lanka: Drops Fabel harmaa,  n. 75 g

Joulu tulee yllättäen tänäkin vuonna ja joululahjat ovat taas vähän vaiheessa. Vaikka joka vuosi päätän, että tänä vuonna en tee itse yhtään lahjaa, niin kummasti marraskuussa lahjoja miettiessä en keksi kuin itsetehtyjä lahjoja. Tehtävien neuleiden ja ompelusten lista venyi jo niin pitkäksi, että vedin reippaasti henkseleitä muutamien juttujen yli ja päätin hieman nettishoppailla leluja. Mutta vielä olisi tekemistä. Mutta onhan tässä vielä melkein kuukausi aikaa..

Dragonflies Hats

Syksy on lempivuodenaikani. Rakastan syksyn valoa ja värejä.


..niin kuin nyt vaikka tällaista vauvankakan kellanruskeaa:

Nämä ovat itse asiassa kaksi eri pipoa, vaikkakin identtiset. Ylemmän neuloin keväällä itselleni ja alemman äidin toiveesta hänelle. Lankana molemmissa on Cascade 220 ja malli on Joji Locatellin Dragonflies Hat. Alemman kuvan tunika on myös itse ommeltu, malli viime syksyn Ottobresta. Kangas on Pehemiältä, kuosia en tietenkään muista. 

Eikä meillä nukenkaan tarvitse palella. Belle sai fritsuhuivin kaulahuivin sukkalangan jämistä, kun testasin huivimallia. Väriyhdistelmä on aika vinkeä, mutta tytär tykkää. Ja kivastihan tuo sointuu Bellen kiharapehkoon! Omasta huivista tulikin sitten räikeän musta-harmaa, se edellisessä postauksessa vilautettu.

 Miehen sisko toivoi itselleen sukkia. Raidallisia ja pitkiä. Neuloin Spring Sockit Noro Kureyon Sockista. Ihanat värit, mutta yksisäikeisen neulominen kahdelta kerältä oli hieman.. hmm.. kikkuraista.

Viime lauantaina rentouduttiin Lehmon neule- ja kehruupäivän merkeissä. Sen verran tehokkaasti, että jäi kuvat ottamatta. Mutta ensi vuonna uudestaan, sen verran tehokkaasti tuli akkuja ladattua. Ja kiitos apukäsien, ennätin jopa kehrätä yhden rullallisen päivän aikana! Oli kiva tavata vanhoja ja uusia tuttuja ja ahtaa maha täyteen herkkuja.

Lapsille valmistuneita

Uutta putkeen heti edellisen postauksen perään. Luvassa lastenneuleita.

Rakastan Elena Nodelin eli Anadiomenan neulemalleja! Ohjeet on kirjoitettu todella selvästi ja ovat sekä äidin että tyttären mieleisiä. Kuvassa vasemmalta myötäpäivään Rays of Gold Dropsin Merino Extra Finesta, My Honey (jälleen kerran) Dropsin Muskatista, Twirly Girly Novitan Butterflysta ja alimpana viime kesänä neulottu mysteerineule Ohh Summer Novitan Bambusta.

Tyttöjen neuleita on mukavampi  tehdä ja kivoja malleja enemmän tallella, mutta eivät meillä pojat aivan osattomiksi jää. Wonder Years -neuletakit kaikille, lankana Cascade 220.

Ja vielä sekalaista lastentilpehööriä. Isoimmassa kuvassa Owl Obsession -vauvanpeitto kaverin vauvalle, lankana pestävä ja kestävä, vaan ei kovin pehmeä 7 veljestä, Quynn -hattuja Noro Kureyonista tyttärelle ja kaksosille, esikoisen kaverin synttärilahjana Pirate Parrot, sekä muutamat lapaset.