Podcastin jakso 13 ja pellavahame

Podcastin 13. jakso on katsottavissa nyt. Luvassa mm. synttäriarvonnan voittaja sekä valmistuneiden töiden esittelyä.

Heidin neulehöpinät- podcastin innoittamana päätin vihdoin neuloa itselleni kesähameen pari vuotta marinoituneista Dropsin Bomull-Lin pellavalangoista. Ohjeen otin Dropsin sivuilta, mutta en tietenkään voinut neuloa sitä ohjeen mukaan helmasta alkaen. Loin vyötärön silmukat väliaikaisaloituksella varapyöröpuikon kaapelille, jätin odottamaan ja neuloin vyötärökaitaleen taitteen. Näin sain kätevästi yhdistettyä odottavat silmukat neuleen silmukoiden kanssa suoraan pyöröpuikolta eikä silmukoita tarvinnut ommella neulalla tai siirrellä apulangalta puikolle. Sitten vaan posottelin lisäten silmukoita ohjetta soveltaen. 

Ensimmäinen aloitus hameesta oli aivan liian suuri, joten päädyin pienempään kokoon. Puikot minulla oli reilusti pienemmät kuin ohjeessa, koska halusin tarpeeksi tiiviin neulepinnan. Tiheämmästä neuleesta johtuen ohjeessa annettu lankamäärä ei aivan riittänyt, vaan lankaa meni kerä enemmän. Ja sekin loppui päättelykerroksella! Vaan ei hätää, onneksi lankavarastosta löytyi tarpeeksi lähellä ollutta Dropsin Parisia petrolinsinisenä ja päättelin muutamat loput silmukat sillä. Tarkkaan katsoessa värin erottaa, mutta jos ei tiedä etsiä, niin täydestä menee! 

Ja hameesta tuli ihana! Lanka oli kamalaa neulottavaa, hirvittävän kovaa ja paperinarumaista, halkeilevaakin. Mutta kylvyn jälkeen tästä tuli uusi lempivaate! 

Pellavahame (Ravelryssä I am the Sky)
Lanka: Drops Bomull-Lin sininen 450 g
Puikot: 3,5 mm

Jo aiemmin valmistuneena neuleena esittelen nyt tyttärelle kevätjuhlii lämmikkeeksi neulomani boleron. Ohje on muutama päivä sitten syöpään menehtyneen Anadiomenan eli Elena Nodelin Summer Days. Taattua laatua, todella hyvin ja yksityiskohtaisesti kirjoitettu ohje ja loppuun asti mietityt yksityiskohdat. Lankana bolerossa on tyttären heräteostos parin vuoden takaa, eli Tokmanneilla myynnissä ollut Nako Moonlight. Silkkaa tupperwarelammasta ja kovahkoa kimalletta. Mutta tytär tykkää. Napitkin löytyivät omasta varastosta, taitavat olla jotkin äidin nappikätköstä napatut jostain vaatteesta puretut. 

Summer Days (rav)
Lanka: Nako Moonlight 80 g
Puikot: 3,0 mm

Pitkä jouluinen rosollipostaus

 Ihan vaan muutama joululahja tuli tehtyä. Aina ajattelen, että tänä vuonna en sitten tee itse, vaan ostan valmiina ja pääsen helpommalla. Sitten kuitenkin tulee idea, toinen ja kolmas ja lopulta huomaan olevani keskellä keskeneräisten joululahjakäsitöiden kasaa ja joulu kolkuttelee ovella. Luvassa siis pitkä sillisalaatti viime aikojen tekemisiä. 

Mutta ensiksi tärkeimmät, eli oman pesueen jouluvaatteet. Alkuun yhteiskuva koko katraasta. Isoveli on juuri ennen kuvan ottamista itkettänyt siskoa. Kuvattavana oleminen on vaikeaa, tämä taisi olla suurin piirtein paras kuva kymmenestä otetusta. Onneksi ei enää tarvitse ajatella filmin kulumista... 

Aaron ja poikien paidat on PaaPiin hiekanväristä Talvi-trikoota. Lisänä sinne tänne aplikoituja punaisia tonttuhattuja. Kaava joku Ottobren peruspaidan kaava ja koko 134 cm.

Venlan mekko on myös parin vuoden takaissesta Ottobresta, en muista mallia. Aika leveä on. Lisäsin helmaan ja hihoihin pituutta. Hihoihin olisi saanut laittaa enenmmänkin. Ehkä lisään myöhemmin resorit, jotta menee pidempään (ja kun leveys alkaa olla sopiva..)

Itselle tein mekon Ikasyrin Suttupitsii-trikoosta. Viimeinen kaksoisneula oli kummasi katkennut neulatyynyssä ihan itsekseen ja juuri jouluaaton attona. Niinpä ompelin kääntet väliaikaisesti tavallisella ompeleella. Korjaan kunhan jatkan. Ruma se on noin, mutta sainpahan jotain vaatetta jouluksi! 

Ja sitten niitä lahjoja. Mekotettavia tyttöjä oli muutama. Kankaina Aurinkopeuraa, Persikanväristä Siiriä ja Myyryä sekä violettia Sammalpolkua. Pari eri kaavaa, koot 98-116 cm.

Poikiakin lahjottavista löytyy. Yläkuvassa PaaPiin Vintage autot, harmaan koko 128 ja petrolin 122 cm. Alakuvassa traktoridigitrikoota ja työkoneita muitaakseni Jyväskylän kangaskaupasta eli entisetä Kestovaippakaupasta. Näissä koot 86 cm ja 110 cm. 

Suvun vielä hetken uusin tulokas sai bodyn (koska jännästi se viikkoa ennen joulua aloitettu villahaalari ei ennättänyt valmiiksi). Koko 74 cm ja kangas en muista mistä, kaupanpäällispalanen, joka oli juuri omiaan vauvan bodyyn. Tämä meni pojalle, mutta värityksen puolesta aika unisex. 

Ja muutama pipo tuli tehtyä. Aurinkopeuraa kaverille ja kummilapsen äidille ja Pehemiän ihanaa Babushka Roses-trikoota mustapohjaisena esikoisen opelle. 

Joululahjkoiksi neuloin yhteensä kolmet Kupla-lapaset, tässä kuvissa niistä kahdet. Viime vuonna neulotut omat ovat alun pettymyksen jälkeen osoittautuneet varsin ihanaksi käytössä. Lapasiin käytin varastosta löytyneitä Dropsin Karisma-lankoja. Ehkä pitää tehdä vielä itselle yhdet, punavalkoiset vaikka? 

 Pikkuveli sai kynsikkäät. Ohje oli joku Ravelryn ilmaisohje, mutta jouduin kovasti poikkeamaan siitä. Peukalon jälkeen olisi pitänyt neuloa vain n. viisi kerrosta ennen pikkusormen kohtaa. Ei olisi sopinut edes omaan käteen, saati melkein parimetrisen pikkuveljen!  Lankana Fabel. 

Sitten lapaset miehelle ja itselle. Miehen lapaset seiskaveikan jämiä. Omat lapaset jesaria ja ne on aloitettu viime joulun aikoihin. Lapasen tekeleet sujahtivat muutossa johonkin epämääräiseen lankapussiin ja muistin ne vasta vähän aikaa sitten. Toinen lapanen valmistui nopeasti, koska onneksi olin kirjoittanut silmukkamääriä muistiin. Näistä piti tulla ohje Ullaan, mutta päädyin neulomaan hieman monimutkaisemman mallin samalla idealla. Mutta sen näette sitten seuraavassa Ullassa helmikuun lopussa. 

Osallistuin Facebookin ompeluaiheisen ryhmän yllätysompeluun, jossa tilasimme pätkän kangasta tietämättä etukäteen millainen kangas tulee olemaan. Sika säkissä siis. Kangasta odoteltiin monta kuukautta ja ensinäkemältä kangas oli aivan kamala. Hirveä sillisalaatti ja tarkoitus oli ommella kankaasta jotain kivaa itselle. Ensimmäinen ajatus oli yöpaita tai pitkät kalsarit. Sitten Marimekko-tyylinen leveä tunika taskuilla. Paitsi että en ole yhtään Marimekkoihminen. Lopulta päädyin tekemään kankaasta hameen ME&I:n hameesta ideaa ottaen. Helma on hieman levenevä ja vyötäröllä on korkea kaksinkertainen trikookaitale. Tuli kiva! Kuvissa hame on ilman helman käännettä, koska uudet kaksoisneulat katkenneen tilalle eivät vielä olleet ennättäneet tulla postissa. Kuvittele siihen siis kapea käänne kaksoisneulalla tikattuna.  

Tässä hame vielä takaa. Leikkaisn kankaan tarkoituksella siten, etteivät violetit osuudet tulleet kohdakkain. Nyt hame näyttää ikään kuin neljästä kaitaleesta ommellulta. Eikä tuo lohipersikka ole enää niin paha. Hametta voi pitää kummin päin tahansa, ellei välttämättä halua lohipersikkaläikkää peppua korostamaan. Lopputulos yllättävän kiva, saattaa jopa tulla uusi suosikkivaate. Hame yhdistyi yllättävän kivasti moneen vaatekaapin yläosaan. Eipä olisi ensinäkemältä uskonut!

Vielä viimeisimmäksi esikoisen uusi paita. Kangas on Tyyne-Esteriltä tilattua Minions-digitrikoota. Aaro suunnitteli itse värityksen. Kaava on taas jokin Ottobresta otettu. Takakappale on mustaa ja nuo olan mustat palaset korostavat kivasti koululaisen kovasti leventyneitä hartioita. Minne se äidin pikkupoika katosi? 

Playful Stripes

Joululahjoja neuloessa voi kätevästi samalla esitellä syksyn aikana valmistuneita käsitöitä.

Playful Stripes -neuletakin ohje on lankoineen ollut odottamassa puikoille pääsyä jo reilun vuoden ellei kaksi. Onneksi tuli varattua pääväriä reilusti! Nyt oli viime hetket neuloa tämän ohjeen mukaan, sillä jouduin pitkälle viisveelle valitsemaan ohjeen suurimman kuusivuotiaan koon. 

Tietenkin joutuin muokkaamaan ohjetta neuloessani, lisäsin reilusti pituutta sekä vartaloon että hihoihin ja neuloin hihat pyörönä. Ihan kiva ohje, mutta langanpäitä tuli liikaa pääteltäväksi. Liukas merinosilkki (Dropsin ja Sublimen) ei ollut  kaikkein kiitollisin lanka siihen hommaan. 

Takista tuli kastelun jälkeen reilu, kuten epäilinkin. Toisaalta tyttö viruu silmissä, joten eipähän käy ihan heti pieneksi. Piste i:n päälle olivat Etsystä Buttons by Robinilta ostetut perhosnapit.

Malli: Playful Stripes (rav)

Lanka: Drops Baby Merino ja Sublime Baby Cashmere Merino Silk yht. 290 g

Puikot: 3,0 ja 3,25 mm

Neuletakista tuli niin mieleinen, että se olisi laitettu heti raksalle. Jostain syystä en antanut lupaa. 

Pöllöpeitto

Virkkasin sukulaispojan ristiäislahjaksi Owl Obsession -peiton Nalle-langasta. Peitto oli tosin aloitettu jo reilu vuosi sitten eräälle toiselle vauvalle, joka sitten saikin jotain muuta. Tämä oli jo toinen peitto tällä ohjeella, se ensimmäinen valmistui reilussa viikossa. Liekö sitten sukkien tapaan kyseessä toisen peiton syndrooma?

Peitto valmistui kuin valmistui, puoli yksi ristiäisiä edeltävänä yönä. Eikä tarvinnut edes päätellä langanpäitä ajomatkan aikana! Kuva on napattu pikaisesti ennen paketointia ristiäisaamuna. 

Peitto on melko helppo virkattava ja ohjeessa (Ravelryssä, maksullinen) on mukana myös kuvallisia ohjeita. Viimeistelyyn kului todella paljon aikaa, langanpäitä riitti ja pienten yksityiskohtien (silmät, nokka, napit) kiinnittäminen oli hidasta. Kaunis siitä kuitenkin tuli ja vaivan arvoinen! Ehkä en kuitenkaan ihan heti aloita sitä jonkun aikaa haaveilemaani samanlaista jättisuurta torkkupeittoa itselle.. 

Vähän lisää ompelua

Eikä mitä, olenhan minä ommellut tänä syksynä enemmänkin. Tosin vain lastenvaatteita, jotka menevät suoraan käyttöön ja siksi unohtuvat raportoida.

Venla sai PaaPiin Pesue-kuosista mekon, johon tein taskut sivusaumaan. Taskupussin kangas on harmaata PaaPiin Herttasta, taitaa jopa yksi sydän olla sattunut näkösälle.. Leggsut myös itse ommellut, Kestovaippakaupan pilkkutrikoosta. 

Aaro sai dinosauruspuseron. Kangas digitrikoota jostain nettikaupasta. Housut viime syksyksi ommellut velourpöksyt. Ja huom! aplikointi esittää oravaa, ei kakkapökälettä! 

Antti ja Toivo samistelevat volkkaripaidoissa. Kankaan ostopaikkaa en muista, arvelisin Lasten Taikamaata tai Tyyne-Esteriä. Kangas ostettu alkukesästä, joten hyvin mahdollista, ettei sitä enää löydy. Poikien paidoissa koko 98 cm. Antille sopiva, Toivolle vähän reilu. Antilla jalassa ruskeat Aaron vanhat velourhousut, jotka on myös itse tehdyt. 

Sukulaisvauva sai lahjaksi kaksi settiä. Koko taisi olla 62 cm. Kaavana Ottobren Sausage Dog, jossa on kiva pääntie. Volkkarikangas tulikin esiteltyä jo edellisessä kuvassa. Harmaan bodyn kangas on PaaPiin Siiri Keinuu-trikoota.  

Ruskeissa housuissa vilahtaa PaaPiin nimikointinauha, josta olen leikannut lapun. Ostin FB:n Saumanvara-ryhmän innoittamana Lidlin leimasinsetin, jolla saa kätevästi nimikoitua lastenvaatteita ja painettua lappuun vaikkapa vaatteen pesuohjeet. Jälki ei ole mitään maailman siisteintä ja hienointa, mutta pesua muste on kestänyt kohtalaisesti. 

Syysompeluksia

Alkusyksystä ostin vinon pinon PaaPiin syksyn uutuustrikoita. Syksy ennätti jo vaihtua melkein talveksi ennen kuin ennätin ommella ensimmäistäkään kangasta vaatteeksi!

Ompelin itselleni Ottobren Autumn Mood -tunikan ruosteen värisestä Sammalpolku-trikoosta ja sille pariksi okrankeltaiset legginssit myös PaaPiin Spotty-kuosista. Kaapissa on vielä petrolia Sammalpolkua ja sukkien väristä päätellen sekin sopii legginssien pariksi. 

Taisin vahingossa käyttää tällä kertaa Autumn Moodista muokkaamatonta kaavaa, koska se ei oikein istu. No, rintamuotolaskokset olin tähänkin jo piirtänyt ja ihan käyttökelpoinen tuli.

Tytär ihastui Majapuun Lumikki-trikooseen ja sai siitä tunikan. Olisi kuulemma pitänyt ommella kesämekko... Kaverina pupulegginssit, kangas lienee Kestovaippakaupasta, ellen väärin muista. Molemmissa pituutta reilusti. Kesän aikana oli taas koivet ja käsivarret venähtäneet. 

Kesäompeluksia

Blogi on viettänyt taas hiljaiseloa. Neuleita ei ole juuri valmistunut, tai ainakaan sellaisia joita olisi lupa vielä esitellä. Kangasvarasto on täydentynyt kesän aikana melkoisesti ja ompelu on viime aikoina houkutellut muutenkin enemmän. Suurin osa valmistuneista vaatteista pääsee suoraan käyttöön eikä niitä tule heti kuvattua. Osa vaatteista on ollut pesussa jo niin monta kertaa, että kangas on jo haalistuntu tai pahimmassa tapauksessas legginsseissä on polvessa reiät jo ennen kuin ennätän toimeentua kuvaamaan. Tässä nyt kuitenkin muutama kännykkäräpsy kesän aikana valmistuneista! 

Anti ja Toivo saivat samanlaiset t-paidat hyvin marinoituneesta paloautotrikoosta. Kankaassa ei ole yhtään elastaania ja kangas tuli silputtua jo viime kesänä. Vähän ne on naftit, mutta mieluisat. Vähän Badding-tyyliä, mutta raksalla välttää! 

Facebookin Saumanvara-ryhmän juhannuksen ompeluhaasteena oli ommella Verson Puodin lähettämästä yllärikankaasta (kuosi Vapaa kuin taivaan lintu) jotain itselle. Tehtävänantoon kuului myös jotain keltaista, jotain maksia ja mitähän muuta. Sain ujutettua mekkoon mukaan myös paketissa tullutta pompulanauhaa ja sattumalta samaan tilaukseen eksynyttä tismalleen saman väristä resoria. On keltaista. On maksia (tyttömäisyys). On taskut. On äidin varastoisa löytynyttä "jotain vanhaa" eli pitsinauhaa. On puhvihihat. Ja on se ihana! Kangas oli sellaista, jota en olisi itse tullut tilanneeksi, mutta kovin mieluinen mekosta tuli. Ompeluhaasteen tarkoitus eli haastaa itsensä ylittämään rajoja onnistui siis! 

Tylsässä kimppakuvassa mukana juuri valmistunut imetyspaita kälylle Ikasyrin SuttuPitsii-trikoosta sekä pyykkinarulta kuivumasta napatut esikoisen jätskipaita ja keskimmäisen kiiltokuvamekko. Pitäisi kai olla tyytyväinen, kun valmistuneet vaatteet napataan heti käyttöön?!

Tyttären mekossa ja pojan paidassa käytin muuten ensimmäisiä kertoja Janomen kantinkääntäjää resoreiden ompelussa. On se vaan kätevä!

Pieniä tarpeellisia

Huomasin taas lapasten ja sukkien kutistuneen ja mustan aukon syöneen parit niiltä viimeisiltä sopivilta. Tuumasta toimeen siis ja kasvunvaraa sen verran, että pitäisi sopia syksylläkin.

Raidallisissa lapasissa ja sukissa lankana Regian 6-säikeinen Stripemania värissä Leaves. Olipa nopea neuloa pitkästä aikaa noin paksusta langasta! 

Tähtilapaset ihan omasta päästä. Värit valitsi esikoinen. Oranssi on Lanettia, valkoinen ja sininen jotain vauvamerinoa ja musta ilmeisesti vanhaa merinovillaista Woolia. Jämälankojen hyötykäyttöä siis!  

Tytär sai valitsemillaan väreillä Evakkomummon linnunsilmälapaset Sukupolvien silmukat -kirjasta. Aika hempeät! Näissäkin lapasissa langat jämälankalaatikosta. Merinovillaista hyvin marinoitunutta Novitan Woolia ja violetti varmaankin Maijaa. 

Blogiystävä kertoi, että hänellä on kapelo villasukista. Minulla oli täydellisen väristä Louhittaren Luolan Väinämöistä värissä Villiviini. Mallin valinta tuotti hieman ongelmia, mutta lopulta päädyin TiiQ:n Oi ihana toukokuu -sukkiin. Koko on hieman isompi kuin oma jalka, siksi malli ei pääse kunnolla esiin. 

Jämälangoista

Helmikuussa valmistui vielä toinen Ida's Kitchen -pipo, tällä kertaa esikoiselle. Tykkää kovasti ja kuulemma eskarissakin oli pipoa kehuttu. Pipon alla oleva tähtikuvioinen kypärämyssykin on omaa tuotantoa. Samalla mallilla ommeltuja on esikkoisella kolme kappaletta, mutta kaikki tuntuvat olevan aina kadoksissa.. Pipo on neulottu samoista Cascade 220:n jämistä kuin aiemmassa postauksessa oleva oma pipo, mutta tässä on käytetty vain kolmea väriä.

Tytär valitsi itse värit lapasiin. Ohjeeseen otin mallia Sukupolvien silmukat -kirjan Evakkomummon linnunsilmälapasten ohjeesta. Silmukoita on lapasissa 40 ja ne ovat juuri sopivat neljävuotiaalle. Lankana näissä on vanhan merinovillaisen Novita Woolin jämiä, violetti taitaa olla Gjestalin Maijaa. 

Kivat tuli, voishan tällaiset tehdä itsellekin. Fingering-paksuisten jämiä olisi enemmänkin. Tosin esikoinen jo valitsi värit omiin lapasiinsa ja hänellä taitaa olla akuutimpi lapaskapelo! Tällä hetkellä puikoilla on tosin Casual Lace -neuletakki harmaasta Cascade Heritage Sockista. Jos sen saisi valmiiksi ennen pakkausrumbaa.. 

Suutarin lasten kengät

Tänä vuonna tavoitteena oli neuloa enemmän itselle. Näinhän siinä sitten taas kävi, että itselle on tähän mennessä valmistunut vain muutama hassu neule, mutta lapsille on tullut neulottua enemmän. Tarpeeseen toki, sillä edellisvuotisilla neuleilla on paha tapa kutistua kesän aikana. Sukkia, lapasia ja pipoja taas katoaa nopeampaan tahtiin kuin niitä ennättää neuloa. 

Syksyn ensimmäisiin kirpeisiin päiviin valmistui Anadiomenan kaunis pipomalli Alize Hat. Lankana pipossa on Dropsin ja Sublimen DK-vahvuiset merinosilkit. Kiva hattu, mutta tuo nurjan neulominen alkoi jossain vaiheessa syödä naista!

Malli: Alize Hat

Lanka: Drops Baby Merino ja Sublime Baby Cashmere Merino Silk DK, yht. 50 g

Vähän kylmempää säätä varten kehräsin pipolangan Louhittaren Luolan pinkki-vihreästä Corriedalesta ja neuloin Rikken, joka on kuin luotu käsinkehrätylle langalle. Silmukkamäärää vähensin rajulla kädellä, jotta paksummasta langasta tuli sopiva pipo 4-vuotiaan päähän.

 Malli: Rikke Hat

Lanka: Käsinkehrätty Louhittaren Luolan Corriedale 75 g

Eskarilainen sai taas kerran yhdet villasukat kadotettavaksi. Värikäs on pojan mieleen, joten sitä sitten tuli. Lankana itsevärjättyjä ja keränloppuja Nalle-lankaa. Sukissa on 52 silmukkaa ja kuuden kerroksen korkuisia raitoja.

 

Malli: 52/6

Lanka: Nalle, käsinvärjättyjä ja jämäkeriä

 

Minusta tuli marraskuussa täti toisen kerran ja pienokaiselle talven pakkasia varten neuloin taatusti konepestävän setin Dropsin Fabelista, kun sitä sattui sopivasti varastossa supistusten alkaessa olemaan. Hattu on luottomalli Norwegian Sweet Baby Cap ja sukat ja lapaset omasta päästä, riittävän pitkällä ja leveällä varrella molemmat. 

Malli: Norwegian Sweet Baby Cap ja loput omasta päästä

Lanka: Drops Fabel harmaa,  n. 75 g

Joulu tulee yllättäen tänäkin vuonna ja joululahjat ovat taas vähän vaiheessa. Vaikka joka vuosi päätän, että tänä vuonna en tee itse yhtään lahjaa, niin kummasti marraskuussa lahjoja miettiessä en keksi kuin itsetehtyjä lahjoja. Tehtävien neuleiden ja ompelusten lista venyi jo niin pitkäksi, että vedin reippaasti henkseleitä muutamien juttujen yli ja päätin hieman nettishoppailla leluja. Mutta vielä olisi tekemistä. Mutta onhan tässä vielä melkein kuukausi aikaa..

Etsi kuvista viisi eroa

 Malli: Quynn Hat, suurin koko

Lanka: Noro Kureyon väri 183, 40 g per hattu

Pojat ovat identtiset ja hatutkin melkein. Viime talveksi neulotut Quynnit olivat käyneet pieniksi, joten ei auttanut muu kuin kurvata paikallisen kautta ja napata mukaan kaksi kerää Noro Kureyonia. Tällä kertaa värivalinta (183) osoittautui harvinaisen kivaksi, ainakaan noissa kahdessa kerässä ei tullut vastaan muihin sopimatonta outoväriä. Solmu sen sijaan löytyi kummastakin kerästä ja väriliu'ut menevät sen takia hieman hassusti päälaella. Hatun malli on kerrassaan loistava ja tällä kertaa neuloin kasvunvaraa niin, että pitäisi mahtua vielä ensi talvena!

Lapsille valmistuneita

Uutta putkeen heti edellisen postauksen perään. Luvassa lastenneuleita.

Rakastan Elena Nodelin eli Anadiomenan neulemalleja! Ohjeet on kirjoitettu todella selvästi ja ovat sekä äidin että tyttären mieleisiä. Kuvassa vasemmalta myötäpäivään Rays of Gold Dropsin Merino Extra Finesta, My Honey (jälleen kerran) Dropsin Muskatista, Twirly Girly Novitan Butterflysta ja alimpana viime kesänä neulottu mysteerineule Ohh Summer Novitan Bambusta.

Tyttöjen neuleita on mukavampi  tehdä ja kivoja malleja enemmän tallella, mutta eivät meillä pojat aivan osattomiksi jää. Wonder Years -neuletakit kaikille, lankana Cascade 220.

Ja vielä sekalaista lastentilpehööriä. Isoimmassa kuvassa Owl Obsession -vauvanpeitto kaverin vauvalle, lankana pestävä ja kestävä, vaan ei kovin pehmeä 7 veljestä, Quynn -hattuja Noro Kureyonista tyttärelle ja kaksosille, esikoisen kaverin synttärilahjana Pirate Parrot, sekä muutamat lapaset.