Anna Karenina rekiretkellä

Ennen joulua julkaisin pari ilmaista sukkaohjetta, Anna Karenina -sukat Ullassa ja Rekiretki-sukat Ravelryssä. Molemmat ovat pitsiset, Anna Kareninat fingering-vahvuista lankaa ja Rekiretket sport-vahvuista, Nallesta neulottu. Linkit sukkien ohjeisiin löydät kuvateksteistä. 

Malli: Anna Karenina (rav)
Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen, väri Eiku
Puikot: 2,25 mm

Anna Karenina -sukissa on pitsineuletta myös kantalapussa. Ohjeessa on yhteensä kolme erilaista pitsineulekaaviota, joten tarkkana saa olla. Sukkien työnimi paskasukat tai itsemurhasukat (purkamisesta johtuen) kertovat paljon. Mutta kivat ja kauniit niistä tuli. Violetit pidin itselläni, mutta pinkin annoin lahjaksi kaverilleni. Pinkeissä pitsineule päättyy jo aiemmin ja se miellyttää omaa silmääni enemmän. 

Malli: Anna Karenina
Lanka: itsevärjätty
Puikot: 2,25 mm

Suomalaisten neulepodcastaajien joulukalenteria varten suunnittelin pikaisesti helpot pitsineulesukat. Lankana on Novitan Nalle. Sukissa on pitsineuleraita keskellä ja sivuilla pitsiset palmikot. Neuloin sukista tarkoituksella itselle liian isot ja annoin ne lahjaksi. 

Malli: Rekiretki (rav)
Lanka: Novita Nalle luonnonvalkoinen
Puikot: 2,5 mm

Pitkä jouluinen rosollipostaus

 Ihan vaan muutama joululahja tuli tehtyä. Aina ajattelen, että tänä vuonna en sitten tee itse, vaan ostan valmiina ja pääsen helpommalla. Sitten kuitenkin tulee idea, toinen ja kolmas ja lopulta huomaan olevani keskellä keskeneräisten joululahjakäsitöiden kasaa ja joulu kolkuttelee ovella. Luvassa siis pitkä sillisalaatti viime aikojen tekemisiä. 

Mutta ensiksi tärkeimmät, eli oman pesueen jouluvaatteet. Alkuun yhteiskuva koko katraasta. Isoveli on juuri ennen kuvan ottamista itkettänyt siskoa. Kuvattavana oleminen on vaikeaa, tämä taisi olla suurin piirtein paras kuva kymmenestä otetusta. Onneksi ei enää tarvitse ajatella filmin kulumista... 

Aaron ja poikien paidat on PaaPiin hiekanväristä Talvi-trikoota. Lisänä sinne tänne aplikoituja punaisia tonttuhattuja. Kaava joku Ottobren peruspaidan kaava ja koko 134 cm.

Venlan mekko on myös parin vuoden takaissesta Ottobresta, en muista mallia. Aika leveä on. Lisäsin helmaan ja hihoihin pituutta. Hihoihin olisi saanut laittaa enenmmänkin. Ehkä lisään myöhemmin resorit, jotta menee pidempään (ja kun leveys alkaa olla sopiva..)

Itselle tein mekon Ikasyrin Suttupitsii-trikoosta. Viimeinen kaksoisneula oli kummasi katkennut neulatyynyssä ihan itsekseen ja juuri jouluaaton attona. Niinpä ompelin kääntet väliaikaisesti tavallisella ompeleella. Korjaan kunhan jatkan. Ruma se on noin, mutta sainpahan jotain vaatetta jouluksi! 

Ja sitten niitä lahjoja. Mekotettavia tyttöjä oli muutama. Kankaina Aurinkopeuraa, Persikanväristä Siiriä ja Myyryä sekä violettia Sammalpolkua. Pari eri kaavaa, koot 98-116 cm.

Poikiakin lahjottavista löytyy. Yläkuvassa PaaPiin Vintage autot, harmaan koko 128 ja petrolin 122 cm. Alakuvassa traktoridigitrikoota ja työkoneita muitaakseni Jyväskylän kangaskaupasta eli entisetä Kestovaippakaupasta. Näissä koot 86 cm ja 110 cm. 

Suvun vielä hetken uusin tulokas sai bodyn (koska jännästi se viikkoa ennen joulua aloitettu villahaalari ei ennättänyt valmiiksi). Koko 74 cm ja kangas en muista mistä, kaupanpäällispalanen, joka oli juuri omiaan vauvan bodyyn. Tämä meni pojalle, mutta värityksen puolesta aika unisex. 

Ja muutama pipo tuli tehtyä. Aurinkopeuraa kaverille ja kummilapsen äidille ja Pehemiän ihanaa Babushka Roses-trikoota mustapohjaisena esikoisen opelle. 

Joululahjkoiksi neuloin yhteensä kolmet Kupla-lapaset, tässä kuvissa niistä kahdet. Viime vuonna neulotut omat ovat alun pettymyksen jälkeen osoittautuneet varsin ihanaksi käytössä. Lapasiin käytin varastosta löytyneitä Dropsin Karisma-lankoja. Ehkä pitää tehdä vielä itselle yhdet, punavalkoiset vaikka? 

 Pikkuveli sai kynsikkäät. Ohje oli joku Ravelryn ilmaisohje, mutta jouduin kovasti poikkeamaan siitä. Peukalon jälkeen olisi pitänyt neuloa vain n. viisi kerrosta ennen pikkusormen kohtaa. Ei olisi sopinut edes omaan käteen, saati melkein parimetrisen pikkuveljen!  Lankana Fabel. 

Sitten lapaset miehelle ja itselle. Miehen lapaset seiskaveikan jämiä. Omat lapaset jesaria ja ne on aloitettu viime joulun aikoihin. Lapasen tekeleet sujahtivat muutossa johonkin epämääräiseen lankapussiin ja muistin ne vasta vähän aikaa sitten. Toinen lapanen valmistui nopeasti, koska onneksi olin kirjoittanut silmukkamääriä muistiin. Näistä piti tulla ohje Ullaan, mutta päädyin neulomaan hieman monimutkaisemman mallin samalla idealla. Mutta sen näette sitten seuraavassa Ullassa helmikuun lopussa. 

Osallistuin Facebookin ompeluaiheisen ryhmän yllätysompeluun, jossa tilasimme pätkän kangasta tietämättä etukäteen millainen kangas tulee olemaan. Sika säkissä siis. Kangasta odoteltiin monta kuukautta ja ensinäkemältä kangas oli aivan kamala. Hirveä sillisalaatti ja tarkoitus oli ommella kankaasta jotain kivaa itselle. Ensimmäinen ajatus oli yöpaita tai pitkät kalsarit. Sitten Marimekko-tyylinen leveä tunika taskuilla. Paitsi että en ole yhtään Marimekkoihminen. Lopulta päädyin tekemään kankaasta hameen ME&I:n hameesta ideaa ottaen. Helma on hieman levenevä ja vyötäröllä on korkea kaksinkertainen trikookaitale. Tuli kiva! Kuvissa hame on ilman helman käännettä, koska uudet kaksoisneulat katkenneen tilalle eivät vielä olleet ennättäneet tulla postissa. Kuvittele siihen siis kapea käänne kaksoisneulalla tikattuna.  

Tässä hame vielä takaa. Leikkaisn kankaan tarkoituksella siten, etteivät violetit osuudet tulleet kohdakkain. Nyt hame näyttää ikään kuin neljästä kaitaleesta ommellulta. Eikä tuo lohipersikka ole enää niin paha. Hametta voi pitää kummin päin tahansa, ellei välttämättä halua lohipersikkaläikkää peppua korostamaan. Lopputulos yllättävän kiva, saattaa jopa tulla uusi suosikkivaate. Hame yhdistyi yllättävän kivasti moneen vaatekaapin yläosaan. Eipä olisi ensinäkemältä uskonut!

Vielä viimeisimmäksi esikoisen uusi paita. Kangas on Tyyne-Esteriltä tilattua Minions-digitrikoota. Aaro suunnitteli itse värityksen. Kaava on taas jokin Ottobresta otettu. Takakappale on mustaa ja nuo olan mustat palaset korostavat kivasti koululaisen kovasti leventyneitä hartioita. Minne se äidin pikkupoika katosi? 

Kesäompeluksia

Blogi on viettänyt taas hiljaiseloa. Neuleita ei ole juuri valmistunut, tai ainakaan sellaisia joita olisi lupa vielä esitellä. Kangasvarasto on täydentynyt kesän aikana melkoisesti ja ompelu on viime aikoina houkutellut muutenkin enemmän. Suurin osa valmistuneista vaatteista pääsee suoraan käyttöön eikä niitä tule heti kuvattua. Osa vaatteista on ollut pesussa jo niin monta kertaa, että kangas on jo haalistuntu tai pahimmassa tapauksessas legginsseissä on polvessa reiät jo ennen kuin ennätän toimeentua kuvaamaan. Tässä nyt kuitenkin muutama kännykkäräpsy kesän aikana valmistuneista! 

Anti ja Toivo saivat samanlaiset t-paidat hyvin marinoituneesta paloautotrikoosta. Kankaassa ei ole yhtään elastaania ja kangas tuli silputtua jo viime kesänä. Vähän ne on naftit, mutta mieluisat. Vähän Badding-tyyliä, mutta raksalla välttää! 

Facebookin Saumanvara-ryhmän juhannuksen ompeluhaasteena oli ommella Verson Puodin lähettämästä yllärikankaasta (kuosi Vapaa kuin taivaan lintu) jotain itselle. Tehtävänantoon kuului myös jotain keltaista, jotain maksia ja mitähän muuta. Sain ujutettua mekkoon mukaan myös paketissa tullutta pompulanauhaa ja sattumalta samaan tilaukseen eksynyttä tismalleen saman väristä resoria. On keltaista. On maksia (tyttömäisyys). On taskut. On äidin varastoisa löytynyttä "jotain vanhaa" eli pitsinauhaa. On puhvihihat. Ja on se ihana! Kangas oli sellaista, jota en olisi itse tullut tilanneeksi, mutta kovin mieluinen mekosta tuli. Ompeluhaasteen tarkoitus eli haastaa itsensä ylittämään rajoja onnistui siis! 

Tylsässä kimppakuvassa mukana juuri valmistunut imetyspaita kälylle Ikasyrin SuttuPitsii-trikoosta sekä pyykkinarulta kuivumasta napatut esikoisen jätskipaita ja keskimmäisen kiiltokuvamekko. Pitäisi kai olla tyytyväinen, kun valmistuneet vaatteet napataan heti käyttöön?!

Tyttären mekossa ja pojan paidassa käytin muuten ensimmäisiä kertoja Janomen kantinkääntäjää resoreiden ompelussa. On se vaan kätevä!

Ihan vaan itelle

 Lasten saamisen myötä itselle neulominen on jäänyt vähän paitsioon. Tuntuu, että joka paikassa pyörii parittomia / vääränvärisiä  /liian suuria/ liian pieniä  villasukkia ja lapasia ja ne ovat lisäksi aina kateissa juuri silloin kun on kiire. Niitä pitäisi neuloa koko ajan lisää. Mutta viime kuukausina olen neulonut vain itselle (ja kehrännyt lankaa -itselle).

Ensimmäisenä valmistui hyvin nopea paksuhkosta langasta neulottu Liesl. Yllättävää kyllä, malli muotoutui muhkeiden muotojeni ylle hyvin ilman mitään muotoiluja. Malli on neulottu ylhäältä alaspäin yhtenä kappaleena. Lankana on Tinttamarellin alekorista ostettu Rowanin Summer Tweed, jota olen haikaillen haaveillut ostavani jo vissiin kesästä 2005 asti.. Jo oli aikakin! Napit ovat ihan perusmallia, puiset Dropsin.

 

Malli: Liesl suunnittelija Ysolda Teague

Lanka: Rowan Summer Tweed, väri 544, menekki 295 g

Puikot: 5 mm

Päivää ennen retriittiin lähtöä sain valmiiksi toisen nopean ja koukuttajan mallin. Pamuya-huivi on neulottu Wollmeisen pitsilangasta värissä 47Ag. Koska lanka oli ohuempaa kuin mallissa ja halusin reilun kokoisen huivin, jouduin neulomaan jatkoa omasta päästä. Nuotit niihin löytyvät Ravelrystä. Puikoilla on nyt toinen Pamuya, tällä kertaa puuvillaisesta Noron Sekkusta. Tykkään mallista tosi paljon, koska se ei ole niin pitsinen. Graafinen mallineule antaa mahdollisuuden valita yksivärisen tai kirjavan langan - molemmista on todella kauniita esimerkkejä Ravelryssä! Ohjeen mukaan lankana olisi Wollmeisen 100 % merinolanka, jota kuluisi hieman yli yksi 150 g vyyhti.

 Malli: Pamuya koko 204 x 74 cm

Lanka: Wollmeise Lacegarn väri 47Ag, menekki 188 g

Puikot: 3,5 mm

Retriittiin osallistujat saivat lahjaksi Veera Välimäen (joka on Vuoden käsityöläinen 2012 -onnea Veera!) suunnitteleman Color Affection-huivin ohjeen. Minä en ole koskaan ollut mikään suuri raitojen ystävä, mutta jokin tässä huivissa viehätti. Se pääsi puikoille heti retriitistä kotiudutta -ja toivuttua. Lanka tosin piti tilata Tinttamarellista, koska en paikan päällä tiennyt tarvitsevani Tuulian lankaa. Ja kun raitoja kerran neulotaan, niin se tehdään sitten kunnon väreillä! Kyllähän tästä vähän pääsiäisraekarkit tulee mieleen.. Värit ovat vielä kirkkaammat luonnossa.

 

Malli: Color Affection suunnittelija Veera Välimäki

Lanka: Knitlob's Lair Väinämöinen väreissä Kurpitsa, Lime ja Villiviini

Menekki oranssi 67 g, vihreä 48 g ja violetti 67 g

Puikot: 4,0 mm

Maaran synttäriyllätys

Joensuulaisten käsityöporukka neuloi yhteisprojektina Maaralle synttäriyllätykseksi rottahuivin. Maara tykkää kovasti rotista, joten nyt ne kulkevat kivasti kaulalla aina mukana!



































Aikuisen huiviin tarvittiin yhteensä yhdeksän rottaa. Lankana erivärisiä langanloppuja, yhteen palaan kului lankaa noin 16 grammaa. Puikot 3-4 mm käsialan mukaan.

Ohje Ravelryssä ja Novitaklubin extraideoissa.

Hamsterineuleita

Huomasin, että osa syksyn neuleista oli jäänyt päivittämättä blogiin. Villahousuja on valmistunut useampiakin kuin nämä, mutta pienemmät niistä ovat jo matkanneet seuraavaan vauvakotiin. Näistäkin ylemmät ovat jo käyneet liian pieniksi, mutta alemmat sopivat vielä niukin naukin. Molempien ohje on omasta päästä, takana korotus lyhennetyin kerroksin, edessä ja takana haarakiila.





























Malli: oma, koko n. 70 cm
Lanka: Twilley of Stamford Freedom Spirit, n. 100 grammaa
Puikot: ehkä 3,5 pyöröt

Alemmissa villiksissä on neulahuovutettu kuvio. Näitä naputtelin oikein urakalla ennen käden murtumista. Kuvat (pöllöjä, sieni ja pupu) lähtivät kaverin mukaan koristamaan uusia villiksiä.

Malli: Oma, koko n. 75 cm tai L
Lanka: Pirtin ruskea hahtuva
Puikot: 3,5 tai 4 mm


Uusia hamsterineuleitakin olen saanut valmiiksi. Itselle piti saada uudet villasukat, joten neuloin Kertut pari vuotta vanhasta lehmuksenvihreästä Nallesta. Silmukoita 51, puikot 2,5 mm, mallikertoja yhteensä 14 ja monon koko 36.






















Malli: Kerttu-sukat
Lanka: Novitan Nalle, 89 grammaa
Puikot: 2,5 mm minipyöröt

Aaro tarvitsee kevääksi uuden hatun. Neuloin Sweet Baby Capin kahdesta eri vihreästä Woolista. Koko pienin, koska lanka oli reilusti ohjeen tiheyttä paksumpaa, mutta puikkokooksi valitsin pienemmät puikot. Aarolla on iso pää (viisas lapsi, tulee äitiinsä ja isäänsä ja aivot tarvii tilaa jne läpäläpä), mutta silti. Pipon koko on suunnilleen vastasyntyneelle sopiva! Pipo ei kinnaa niinkään leveydestä, mutta korkeus on mallia juutalaisten kipa.. Tarvinneeko sanoa, että uusi versio on jo puikoilla, tällä kertaa isoimmat silmukkamäärät ja mallikertoja reilusti ohjetta enemmän. Mahtuu sitten kouluiässäkin..

Malli: Sweet Baby Cap, pienin koko
Lanka: Novitan Wool, yhteensä 31 grammaa
Puikot: 2 mm ja 2,5 mm

Vihdoinkin jotain valmista..

Vihdoinkin saan esitellä jotain valmiita neuleita! Niitä valmistuikin samaan aikaan kolme, sillä peiton pingottuessa sain valmiiksi kaksi muutakin työtä. Mutta ensiksi neulepeitto, jota on neulottu antaumuksella liki koko helmikuu:

Lanka: Novita Wool, 400 grammaa (n. 2 m jäi yli)
Malli: Oma, peiton koko n. 100 x 110 cm
Puikot: 3 mm

Seuraavaksi vuorossa mörvelötossut uusimman Novitan (1/08) ohjeen mukaan. Miten niistä tulikin noin neliskanttiset?

Lanka: Novita Wool, n. 25 grammaa
Malli: Novita 1/2008
Puikot: 3 mm


Mutta lopuksi jälleen yhdet ihanuudet (ihan kuin näitä ei olisi jo tarpeeksi..)

Lanka: Freedom Spirit, vihreä (väri on alemmassa kuvassa lähempänä oikeaa sävyä), n. 45 grammaa
Malli: koko S, 72 silmukkaa, neulottu pyörönä.
Puikot: 3 mm


Kilpailuun voi ottaa osaa tämän kuun loppuun saakka ja tulos julkistetaan luonnollisesti sitten kun aika koittaa..

Meni turha työ ihan hukkaan..

Eilinen Lankahamsterisaldo oli 30 grammaa ryppylankaa. Sain neulottua vauvanpeittoa noin neljä senttiä kunnes tajusin, että siitä tulee auttamatta liian iso. Eihän siinä koossa mitään, ihanahan sellainen iso villapeitto olisi, mutta jos aion saada peiton valmiiksi ennen kuin lapsi pääsee ripille, pitää kokoa hieman pienentää! Purin siis tekeleen ja aloitin hieman pienemmällä silmukkamäärällä. 164 on aika paljon vähemmän kuin 220...

Iiiiiih!

Nyt saa tyhmät hirviölangat jäädä vähäksi aikaa! Cucumberpatchin paketti oli tullut, mutta ei ollut mahtunut postilaatikkoon.




















Paketti sisältää erinäisiä keriä Jaegerin Extra Fine Merino DK:ta ja muutaman kerän Freedom Spiritiä. Vauvoille. Eli nämä eivät ole tulossa kaikki itselle (tiedoksi vaan sillekin uteliaalle naapurinrouvalle, ähäkutti, etpäs pysty päättelemään mitään! :P) Jaegereissa väreinä luonnonvalkoinen, navy, lagoon, cypress, cocoa ja biscuit. Freedomeissa Fire ja Nature, Airia on tulossa myöhemmin.

Jokohan näillä pärjäisi hamsterikuukauden?

Hirviö

Minulla on lankakaapissa vain täydellisiä ja kauniita lankoja. Minun komerosta on turha etsiä luurankoja tai hirviöitä.

Paitsi että...




Tämä lanka ei kelvannut edes käsityöterapeuttien lankavaihdossa. Saanko esitellä...

Lanka, joka on peräisin olkatoppausten luvatulta vuosikymmeneltä 80-luvulta. Lanka, joka on ensiksi marinoitunut äidin lankavarastossa reilun vuosikymmenen ja sittemmin kulkeutunut omaan lankakaappiini. Tai itse asiassa hautautunut varhaisimman langansäilytyspaikkani, arkun, syvimpiin sedimentteihin. Lanka, joka on luultavasti ehtaa tekokuitua (mukana saattaa olla myös puuvillaa). Lanka, jonka väri ei ihan ole se oikea sininen. Lanka, joka on liian ohutta neulottavaksi ja joka luultavasti kutittaa valmiina neuleena. Lanka, jota on ainakin 350 grammaa!

Jos olisin ilkeä, neuloisin tästä jotain lahjaksi. Mutta ihminen, joka hamstraa tällaista lankaa (olkoonkin ilmaista) lankavarastoonsa, sietää saada rangaistuksen. Tästä tulee jotain minulle. En vain vielä tiedä mitä. Ehdotuksia saa antaa, langan paksuus on noin Kamenan luokkaa. (Bikineitä on turha ehdottaa, en sentään ole masokisti!)


Edit: Lanka on joitan tuntematonta merkkiä, ollut alunperin kartiolla. Ei siis ole Novitan lankaa. Äiti on ilmeisesti saanut langan aikanaan tädiltä, joka oli töissä neuleyrityksessä.

KIP Joensuu

Nettiyhteyden takkuilun takia KIP-raportti on vähän myöhässä...

KIP-päivää vietettiin Joensuussa aurinkoisissa merkeissä. Kokoonnuimme perinteiseen tapaan lankakauppa Joen Langan edustalle. Kaupan omistaja Elvi oli ystävällisesti jälleen kerran varannut
meitä varten tuoleja ja pöytiä sekä lankaa ja puikkoja satunnaisia ohikulkijoita varten. Hemmottelipa Elvi meitä jopa neulojien suurella herkulla, suklaalla! Lisäksi saimme osallistua kilon lankapaketin arvontaan. Kiitokset jälleen kerran Elvi!

RamonaJaanan pistelemät kuoret olivat päässeet esille Joen Langan näyteikkunaan.

Tapahtuman pääjehuna Joensuussa pyöri tänä vuonna Maaret, joka oli järjestänyt meille lanka-arpajaiset Tekstiiliteollisuuden, Novitan ja Tinttamarellin lahjoittamilla langoilla. Arpajaisonni suosi minuakin, voitin kerän 7 veljestä raitaa miehen eräsukkia varten (naiset jo naureskelivat, että ufoni tuntien taitaa joutua neulomaan sukkansa itse!)

KIP-päivään osallistujien määrä tuntuu lisääntyvän vuosi vuodelta. Tarkkaa määrää ei tainnut kukaan tulla laskeneeksi, mutta paikalla kävi neulomassa varmasti yli kymmenen henkeä, kiitos Maaran ahkeran rekrytoinnin! Muutamaa miestäkin yritimme viekoitella paikalle, mutta he kieltäytyivät kohteliaasti kunniasta. Ohikulkijoilta saimme pääasiassa positiivista huomiota. Taisimmepa saada houkuteltua muutaman neulojan osallistumaan myös muihin neuletapaamisiimme!

Kiitokset kaikille, teitte jälleen kerran KIP-päivästä ikimuistoisen!

KIPpailun jälkeen kävimme siirtämässä jorpakossa turpoamassa olleen puuveneen satamalaituriin. Ei, minulla ei tietenkään ollut kamera mukana! Laiturin kupeessa lekotteli sorsaemo kahdeksan poikasensa kanssa. Olisi saanut tosi söpöjä kuvia sorsien leppoisasta torkkuhetkestä, makeista haukotuksista ja venyttelyistä.